keskiviikko 22. lokakuuta 2008

Janen viikon agit

Ollaan tällä viikolla treenailtu Janen kanssa agia jo kahtena päivänä. Tiistaina vein sen mukanani hallille, kun menin apukouluttamaan ja eilen oli vikat jatko2-ryhmän treenit. Nyt en olekaan ilmoittanut Janea ollenkaan seuraavalle jaksolle, koska neiti (toivottavasti) saa talvella pennut. Mutta treenaillaan nyt sen aikaa mitä pystytään omatoimisesti. Joulukuussahan halliin ei pääse ollenkaan, joten taukoa tulee joka tapauksessa. Ja ihan hyvä niin.

Tiistaina harjoiteltiin Janen kanssa lähinnä pujottelua, rengasta ja kontakteja. Vauhtia on alkanut tulemaan suorituksiin huimasti lisää. Pujottelu menee jo aika vauhdikkaasti, mutta puomilla en meinaa enää edes pysyä perässä. Neiti juoksee puomin läpi tosi kovaa ja pysähtyy nätisti loppuun. Upeeta :) Itse piti spurtata ihan täysiä ja ottaa jopa vähän vauhtia, että ehti loppuun hiukkasen Janen edelle :D Sitten kun neiti alkaa pinkomaan ihan täysillä, ei sen perässä voi enää pysyä. Joten tärkeää nyt on saada se pysähtyminen varmaksi. Mutta hyvä, että vauhtia on.


Renkaalla ollaan taas sitten menty vähän takapakkia. Viime viikolla renkaan ohituksia ilmeisesti tuli sen verran, että Jane on alkanut hyppimään ohi. Sitten kun se hyppää renkaan läpi, hyppy on vähän epävarma. Olen nyt yrittänyt rohkaista hyppäämistä lelulla. Aina saa oikein super repimisleikin, kun hyppää renkaan läpi. Ohi hyppyä en reagoi mitenkään. Kävelen vaan hitaasti takaisin lähtöpaikalle. Ehkä se siitä. Kutsuhyppynähän se tietty aina onnistuu. Keinua otettiin myös muutama toisto. Ihan hyvin meni.

Eilen sitten jatko2-treeneissä tehtiin ihan kunnon rataa. Tässä ratapiirros:



Aluksi otettiin ihan vaan loppusuoraa, niin että kouluttaja oli palkkaamassa lelulla. Janehan villiintyi sitten tuosta leluleikistä niin, että ei meinannut nahoissaan pysyä :D Vaikka lelu oli mulla sitten rataa suoritettaessa taskussa, Jane kävi pari kertaa tsekkaamassa, josko lelu olisi vielä ollut suoran putken luona.. Muuten rata sujui meiltä kyllä yllättävän hyvin. Jane luki oikein hyvin esteitä, itse en vaan osannut sitä aina ihan oikein ohjata. Janen kanssa kun pitää vielä olla tarkempi ja nopeampi. Ihan opettavaista siis. Alussa lähdin aitojen vasenta puolta ja tein valssin aitojen 3-4 välistä. Siinä vähän sohelsin jotain outoa välillä, käsien olisi pitänyt nousta korkeammalle. Mutta kyllä käännös sujui muuten hyvin. Toinen kääntökohta radan päässä tuotti myös vähän vaikeuksia. Jotain sylikäännön tapaista siinä tein, mutta en vetänyt Janea aina tarpeeksi sisään. Se meni muutaman kerran 7. aidan ohi. Sain neuvon, että tuollaisessa paikassa voi ihan huijata koiraa kääntämällä sitä ikään kuin takaisin puomille päin ja sitten vasta päästää aidan yli. No, tuttu juttu, mutta eipä tullut mieleen.. Radan loppupätkä sujui ihan hienosti. Olin tosi ylpeä, kun Jane pinkoi tosi itsenäisesti loppusuoraa katsomatta minua. Neuvoksi sain vielä ottaa itse tuollaisissa paikoissa oikein kunnon spurttia. Sillä tuon neidin saa oikein pinkomaan.

Aika hassu juttu kyllä, Jane alkoi loikkimaan alas puomilta. Vauhtiakin oli näin radalla puomilla nyt ihan liikaa ja aluksi se meni muutaman kerran kontaktista yli. Pysähtyi vasta maassa. Mutta kummia loikkia se teki jo melkein puomin harjalta alas ja mehän siinä ihmeteltiin, että mistä moinen johtui. Sitten, kun se yritti olla menemättä seuraavalle aidallekin, tajusin mistä oli kyse. Ulkona oli kova tuuli ja hallin nurkassa ulkopuolella kolisi ja heilui joku juttu tuulessa. Jane pelkäsi sitä, eikä sen takia meinannut haluta mennä kohti hallin nurkkaa. Voi pientä.

Mutta kyllä meidän meno radalla näytti ihan lupaavalta. Kisoihin vaan kehotti Susanna-kouluttaja jo kohta menemään. No, ehkä ei nyt ihan vielä sentään.. ;) Ensi kesänä sitten. Minun tulisi vaan saada vielä vähän enemmän napakkuutta ohjaamiseeni. Jane kuulemma vähän vedättää mua radalla ;) Mutta kyllä se varmaan siitä, kuhan nyt kunnolla tutustumme toisiimme agilityn parissa. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, en vielä oikein tunne koiraani. Siis siinä mielessä, että en vielä tiedä mitkä ohjaustekniikat sille sopii ja mitä radalla tulee tapahtumaan.. Mutta eiköhän me vielä opita.

Harjoittelimme myös itsenäisesti A:ta, pujottelua ja rengasta. Kaikki sujuivat ihan entiseen malliin, ei oikeastaan mitään uutta. Pujottelua otimme yhden aidan takaa kuudella kepillä. Tuli ihan hyviä ja vauhdikkaita suorituksia. Myös toista puolta yritin vahvistaa. Se alkoi lopulta sujua jo nopeammin. Jane pääsi jo oikein rytmiin, kuhan ensin olin avittanut sen ekaan väliin. Hyvä! Rankaalla tuli aluksi edelleen ohihyppyjä. Mutta lopuksi meni jo paremmin. Ja se A:n kontakti on niin mahtava :D Parempi kuin puomilla. Jee.

Kiitos Susannalle mukavista treeneistä! Janekin kiitti kouluttajaansa antamalla oikein kunnon naamapusut treenien päätteeksi :D

Ei kommentteja: