Viikon agiliidot kootusti

Tässä nyt pikaisesti ja kootusti viime viikon agiliidot.

Jasu treenaili melko helppoa kolmosluokan rataa. Radalla oli tarkoitus opetella taas pakkovalssia ja "tuuppausta" (joksi minä ohjaustaktiikan nimesin). Kovasti hajut kävivät taas Jasun nenään, joten ei oikein päästy kunnon suorituksiin. Mutta pienissä pätkissä kuitenkin välillä oli ihan hyvääkin menoa. Tässä rata, jonka meille oli ystävällisesti piirtänyt Nora Etelä-Suomesta (kuinkas sattuikaan heillä olleen sama rata treeneissä):



Ensimmäinen pakkovalssi tuli tehdä kolmannen esteen jälkeen. Koira otettiin alas aidalta ja ikään kuin hämättiin juoksemaan A-esteen ohi. Ohjaajalla tuli siis olla koko ajan selkä A:han päin. Sitten vasta kun oltiin menty putkensuun ohi, käännyttiin ja ohjattiin koira putkeen. Sama homma tehtiin ohjattaessa koira 12. esteelle, joka oli A-este. Pakkovalssilla koira hämättiin houkuttelevan putken suun ohi. "Tuuppaus" sitten tehtiin ohjattaessa koira ensimmäisen kerran A:lle. Omalla "lanneliikkeellä" koira ikään kuin tuupattiin kiipeämään A:lle eikä menemään putkeen. Ohjaaja juoksi siis A-esteen vasenta puolta.

Nämä ohjauskuviot meni meiltä ihan ok. Mutta ensin saatiin kommenttia, että ohjasin liian rajusti pakkovalssit. Liikkeen pitäisi olla sujuvampi. Jäin liikaa junnaamaan ja odottelemaan koiraa. Toisen kerran homma onnistui jo paremmin. A-esteen edustalla vaan oli joku kiinnostava haju, jonka ohi Jasu ei olisi millään meinannut haluta mennä. Tämä teki meidän harjoituksesta "hieman" haastavaa ;)

Hankala kohta oli myös radan lopussa pitkä vienti pujottelusta putkeen. Aluksi käännyin väärin päin, niin että Jasu juoksi oikealla puolellani. En sitten voinut millään leikata sen takaa viimeiselle aidalle, mikä oli tarkoitus. Seuraavalla yrittämällä osasin sitten kääntyä ulkokautta niin, että Jasu jäi vasemmalle puolelle. Hajut vaan taas veivät miestä ja putkeen irtoaminen niin kaukaa oli muutenkin haastavaa. Mutta taas uusi juttu kuitenkin opeteltavaksi :)

Jane treenaili viime torstaina puomia, pujottelua ja paria pientä radanpätkää. Puomia otettiin jo ihan kokonaisena. Se meni ihan hienosti :) Vielä pari kertaa pylly pyörähti kontaktilta sivuun, mutta tassut kyllä pysyivät kosketusalustalla. Hienosti Jane osaa hidastaa vauhtiaan loppuun ja tasainen osuus mennään jo oikein reippaasti juoksujalkaa. Pujottelukin alkoi jo edistyä. Kai meidän mökkitreeneistä jotain apua oli, vaikka tuntui, ettei neiti tajunnut silloin mistään mitään ;) Nyt Jane pujotteli hienosti puolet kepeistä ihan itsenäisesti ja katsoi jopa eteensä eikä minua. Vauhti oli vaan edelleen todella hidas. Heitin sille namia maahan palkaksi, jotta vauhtia saisi lisää, mutta eipä neidillä tuntunut mikään kiire olevan. Huomasin, että sillä sain Janeen vähän eloa, kun itse juoksin paikoillani vieressä.

Ensimmäinen pieni radanpätkä koostui parista aidasta ja pussista. Ensin otimme ihan vaan aitaa ja pussia. Se meni ihan hienosti. Jane jopa muisti miten pussi suoritettiin, vaikka ei olla sitä aikoihin menty. Mutta ongelmaksi koitui sitten irtoaminen seuraavalle aidalle. Jane jäi pussin jälkeen vaan tuijottelemaan minua eikä katsonut taas eteensä. Kokeilimme namialustan kanssa, mutta ei se sitäkään hoksannut. Sitten otin superlelun käyttöön, mutta sen jälkeen Jane ei nähnytkään mitään muuta kuin sen lelun ja juoksi suoraan pussin ohi palkalle. Ääh. Saa nyt olla lelu jäähyllä vähän aikaa. Harmi vaan, kun lelupalkka on keino saada neitiin vauhtia. Pitää varmaan kehittää semmoinen lelu, mikä ei innosta niin paljoa. Pallo, jossa on pitkä naru, toimii kyllä ihan hyvin eikä innosta liikaa.

Toinen rata oli kaksi aitaa vähän kaaressa. Tässä kokeiltiin nyt uudestaan irtoamista oman namialustan kanssa. Se onnistuikin nyt ensi yrittämällä tosi hyvin. Ilmeisesti oma namialusta oli parempi tai jotain ;) Vaikka ei taideta olla sitä edes käytetty vielä treeneissä. Mutta nyt taidan ottaa vain sen käyttöön.

Janen agitreenit ja mökkitreenailua

Sain torstaina houkuteltua Jeren mukaan agitreeneihin kuvaamaan. Treenailtiin Janen kanssa pujottelua ja pientä radanpätkää. Lisäksi yhdellä aidalla vähän harjoiteltiin kahdeksikkoa ja otettiin hyppykuvia ;)

Tässä siis vähän kuva- ja videomatskua treeneistä:


Tässä neiti malttoi jo vähän katsoa eteensäkin ;) Mutta oikeesti.. Kepit on nyt aika haastavassa vaiheessa. Jane pitäisi nyt saada katsomaan tosiaan eteensä. Se tuijottaa liikaa minua. Otettiin nyt käsky kokonaan pois ja naksutin käyttöön, kun kotona harjoiteltiin. Hidasta on ja tuntuu, ettei asia yhtään etene.. Mutta samanlaista se oli Jasun kanssa viime kesänä ja nyt pikkumies pujottelee kuin mikäkin mestari ;)


Uusia kuvakulmia aidalta

Sitten tehtiin sitä kahdeksikkoa. Ihan hienosti meni:


Pieni radanpätkä oli taas kaksi aitaa ja putki. Putken suulla piti leikata takaa, jonka kuvittelin olevan neidille vielä aika haastavaa. Hienosti homma kuitenkin meni:


Juhannukseksi sitten ajeltiin mökkeilemään Paltamoon. Sinnekin raahasin pari agilityestettä mukaan. Jane jatkoi pujotteluharjoituksiaan ja Jasun kanssa harjoiteltiin lähinnä irtoamista kepeille. Liikuin itse mahdollisimman vähän ja heitin lelun pujottelun jälkeen palkkioksi. Vautsi, kun Jasu oli taitava:

Korpilahdella möllitokossa

Päätettiin rohkeina tyttöinä lähteä Annan kanssa möllitokoon Korpilahdelle. Anna osallistui siis koiransa Vienon ja minä Janen kanssa alokasluokkaan. Yllätykseksemme kisa vastasi täysin oikeaa tokokoetta ja siitä sai ihan oikean arvostelunkin :) Koiraa sai kyllä palkata liikkeissäkin, mutta se otettiin huomioon arvostelussa. Me päätimme palkata vaan liikkeiden välissä. Ennen kisaa oli juuri satanut ja nurmikenttä oli aika märkä. Meinasi jo aluksi kehän ulkopuolella treenaillessa usko loppua, kun Jane hyppi ja pomppi märällä nurmella lätäköitä väistellen. Seuraamisesta ei meinannut tulla yhtään mitään! Päätin sitten hakea parhaan superlelun taskuun. Sillä sain vähän intoa neidin menoon.

Lopulta kun meidän vuoro koitti, neiti yllätti meidät kaikki. Se olikin oikein reippaalla tuulella ja suoriutui liikkeistä todella mainiosti! Jopa 2 min paikkamakuu onnistui ensimmäistä kertaa :) Tässä analyysit jokaisesta liikkeestä ja osasta vielä videotkin:

Luoksepäästävyys 10
Jes! Jane malttoi istua nätisti paikoillaan, eikä alkanut tervehtiä tuomaria hyppimällä päälle :)

Paikalla makaaminen 10
2min paikkamakuun tavoite saavutettu! Juuri ajallaan ja mikä hienointa, vielä kilpailutilanteessa :) Kaksi koiraa karkasi rivin reunasta, mutta Jane makasi kuin viilipytty Vienon vieressä. Enkä edes jännittänyt ihan kamalasti ;) Olin aika luottavainen, että Jane hoitaa nyt homman kotiin.

Seuraaminen kytkettynä 9,5
Tuomari kehui kovasti Janen seuraamista. Siinä ei ollut kuulemma mitään vikaa. Omat U:n muotoiset täyskäännökset vain vähensivät pisteitä. Mutta siinä onkin nyt hommaa treenata nuo käännökset kuntoon!! En itse asiassa edes tiennyt, että ne pitäisi tehdä toisin.



Seuraaminen taluttimetta 9,5
Sama U-käännösongelma oli myös irrallaan seuraamisessa. Tässä liikkeessä myös Jane vähän hyppi minua vasten ja jäi haahuilemaan kääntyessämme oikealle. Sanoin myös vahingossa yhden käskyn liikaa, mutta tuomari ei tainnut kuulla sitä ;) Näistä virheistä huolimatta melkein täydet pisteet. Oikeassa kokeessa oltaisiin tuskin oltu noin armelijaita.



Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9,5
Liike meni muuten ok, mutta Jane nousi istumaan omia aikojaan. En siis ehtinyt sanoa istu-käskyä liikkeen lopussa.



Luoksetulo 9,5
Jane malttoi jäädä hienosti istumaan ja luoksetulossa oli taas astetta enemmän vauhtia (vaikka saisihan se olla vieläkin vauhdikkaampi). Huono perusasento vaan vähän rokotti pisteitä. Palkkasin Janen tuomarin merkin jälkeen lelulla.



Seisominen seuraamisen yhteydessä 0
Tämä liike meni nollille, niin kuin arvelinkin. Jane meni makaamaan. Mutta videolta huomaa, että se selvästi ajatteli kuitenkin seisomaan jäämistä.



Estehyppy 5
Hyppykin meni jotakuinkin niin kuin arvelinkin. Jane malttoi jäädä ihan hienosti seisomaan, mutta edellispäivän agitreenit taisivat muistua mieleen, kun este oli niin "kuumottava". Sehän sitten piti päästä hyppäämään toistamiseen. Tuomari antoi tästä kuitenkin pisteitä, joka oli minulle vähän yllätys.



Kokonaisvaikutus 10
Kokonaisvaikutelmasta saatiin täydet pisteet :)

Myös Annalla ja Vienolla meni liikkeet todella hienosti. Vienon estehyppy onnistui :) Se teki hiuksenhienon eron pisteisiin. Lopulta Anna ja Vieno päihittivät meidät kokonaispisteissä vain kolmella pisteellä ja sijoittuivat ensimmäisiksi. Me olimme sitten Janen kanssa toisia. Annan ja Vienon pistesaldo oli 167,5 ja meidän 164,5. Molemmat tulokset olisivat oikeuttaneet oikeassa tokokokeessa ALO1-tulokseen :) Aika hienoa! Tuomari sanoi, että eikun rohkeasti oikeisiin kokeisiin vaan. Loppukesästä olisi yhdet esimerkiksi Pieksämäellä. Harkittiin jo vähän sinne osallistumista. Mutta ensin pitää treenailla se U-käännös kuntoon..

Tässä vielä fiilistelykuva palkintojen kanssa. Hyvä me, hyvä tokokerho, hyvä russelit!! ;)

Janen agitreenejä ja yhteistreenit

Jane-tyttö kehittyy agilityssä. Viime viikolla harjoittelimme A-estettä, keinua, pujottelua ja pientä radanpätkää. Ensin menimme keinua. Se meni ihan ongelmitta. Hienosti neiti malttoi pysähtyä kontaktillekin kosketusalustan avulla. A:lla kosketusalustalle pysähtyminen olikin sitten vaikeampaa, koska vauhtia alkoi tulla vähän liikaa. Mutta kun menin itse vielä eteen antamaan namia, niin pylly ei ehtinyt pyörähtää pois kontaktilta. Otimme vain A:n loppuosaa, emme siis nousua ollenkaan, ettei vauhti tulisi liian kovaksi. Mutta niin varma kontakti jo alkaa olla ja myös neidin pysyminen läheisyydessäni, että se meni jo A:ta ilman hihnaa.

Pieni radanpätkä koostui kolmesta aidasta, jotka olivan vähän kaarella. Harjoituksessa oli tarkoitus saada koira irtoamaan, joten käytimme palkkana namialustaa. Ihan hienosti Jane meni, vaikka se pitää vielä aika lailla saattaa esteille. Mutta into on ainakin kova :D Myös pujottelussa on tapahtunut kovasti edistystä. Viime viikolla Jane pujotteli puolet kepeistä ihan itsenäisesti. Vielä se jää tosin vähän aina tuijottelemaan minua, mutta osaa mennä jo monta väliä peräjälkeen.

Tänään sitten kävin treenailemassa vapaassa ryhmässä molempien koirien kanssa. Jasun kanssa tehtiin 10 esteen rata. Lähinnä oli tarkoitus harjoitella Jasunkin kanssa kontakteja. Niitä tulikin harjoiteltua, sillä ohjasin pari kertaa aidalle vähän huonosti ja Jasu pääsi juoksemaan puomille. No, otettiin sitten ohjausmokani ihan kontaktiharjoituksen kannalta ja palkkasin Jasun pysähtymisestä. Hienosti se nyt malttoi taas odotella kontaktilla. Muuten radalla ei sitten ongelmia ollutkaan. Jasua tosin taisi vähän kyllästyttää homma, kun se ei ollut oikein ärinämurinatuulella. Päätinkin sitten lopettaa homman onnistuneeseen suoritukseen. Eiliset möllikisat taisivat ottaa aika koville.

Kyllä me myös pujoteltiin Jasun kanssa ja harjoiteltiin muutamia ohjauskuvioita parilla aidalla. Pujottelu meni nyt hienosti myös "väärältä puolelta" ohjaten. Hyvä Sasu :)

Jane treenaili sitten myös muutamaa aitaa. Aika jännä, kun neiti osaa lukea ohjausta ihan hienosti yhden aidan yli, mutta toinen pitää ohjata jo niin tarkasti, että melkein meinaa törmätä siivekkeeseen. No, aidat eivät kyllä olleet toisiinsa nähden ihan helpoimmassa kulmassa. Mutta kyllä se muutaman yrityksen jälkeen jo alkoi sujua. Pujottelu meni nyt Janelta vielä upeammin :) Se pujotteli kaikki 12 keppiä, wau! Vielä tosin aika hitaasti ja jääden välillä kysymään minulta, että "vieläkö mennään". Huomasin myös, että neiti on oppinut menemään yhden välin kun sanon "kepit". Eli siis jokaiseen väliin pitäisi sanoa "kepit". Se jää aina odottamaan seuraavaa käskyä. Tästä on nyt päästävä pois. Lopetinkin siis kepit-käskyn hokemisen ja sanoin sen vain silloin tällöin. Ihannehan tietysti olisi, ettei tarvitsisi kuin yhden käskyn. Mutta sen näkee sitten myöhemmin tarvitseeko Janelle hokea käskyä. Jasun pujotteluun ainakin tulee huisisti lisää vauhtia kun hokee "kepikepikepikepi".. Alkuvaiheessahan kyllä ei ehkä kannata tuollaista hokemista koiralle opettaa. Lopetan hokemisen siis Janen kanssa tähän. Piste :D

Lopuksi harjoittelimme vielä Janen kanssa puomia ja pientä radanpätkää. Aluksi otimme vaan puomin laskukontaktia, mutta sitten uskalsin jo kokeilla koko puomia. Jane meni upeasti ilman hihnaa ja pysähtyi nätisti kosketusalustalle :) Vielä menin sen eteen palkkaamaan, ettei se luisu sivusuuntaan, mutta tosi lupaavalta kyllä kontaktit vaikuttaa.

Pieni radanpätkä tuotti aluksi vaikeuksia, kun Jane ei meinannut haluta mennä kaarella olevaan putkeen. Rata siis oli sellainen, että aidalta putkeen ja toinen aita (niin vaativa siis ;)). Toiselle aidalle ohjaaminen tuotti myös vaikeuksia, kun en meinaa oikein muistaa aina näyttää Janelle loppuun asti. Mutta kun sain neidin lopulta menemään putkesta ja palkkasin Jasulle ostetulla repimislelulla, neitihän innostui oikein hommasta. Menihän se toinenkin aita sitten hienosti lopulta. Jännä juttu, kun repimislelu oli oikein kiinnostava, Janekin tarrasi siihen oikein kunnolla kiinni eikä meinannut irti päästää. Tämä muuttikin täysin käsitykseni Janesta kun olen luullut, ettei siitä saa ikinä lelussa roikkuvaa koiraa. Taisin olla väärässä :)

1lk treenit, Varkauden kisat ja möllikisat

Nyt ollaankin taas agilitattu Jasun kanssa ihan urakalla. Viime viikolla opittiin treeneissä kaikenlaista uutta, käytiin Varkaudessa kisailemassa ja Muuramen möllikisoissa. Pistetäänpä kaikki radat samaan kertomukseen.

Treenit 11.6.08

Treeneissä uutena asiana tuli jaakotus eli ns. "persjättö". Sitä ollaankin jo joskus talvella vähän kokeiltu, mutta nyt asia opetettiin ihan kunnolla. Yksinkertaisesti selitettynä jaakotuksessa koira ohjataan selän takaa. Radalla oli pari paikkaa, joissa piti/sai kokeilla jaakotusta. Tässä ratapiirros:



Ensimmäinen "jaakotuskohta" oli kolmannella aidalla. Toiselta aidalta oli pitkä vienti. Ohjaava käsi tuli vaihtaa jo siinä vasempaan. Aidan siivekkeen kohdalla sitten tuli kääntää selkä koiraan päin ja ohjata ensin koira vasemmalla kädellä aidalle ja jatkaa sitten ohjausta oikealla kädellä. Näin koira hyppää aidan yli ohjaajan selän takana. Tämä ei oikein ensiksi meiltä meinannut onnistua. Jasun on vielä vaikeaa irrota esteelle, jos käännän sille selän. Eikä mikään ihme, kun tällaisia ollaan niin vähän harjoiteltu. Mutta kun otimme kohdan pari kertaa lelupalkalla, se alkoi sujua. Pääsimme jatkamaan hienosti aina seuraavaan jaakotuskohtaan asti.

Seuraavassa kohdassa homma tehtiin käytännössä ihan samalla tavalla. Koira ohjattiin viidenneltä aidalta kuudennelle oikealla kädellä. Ohjaajan tuli jäädä taas siivekkeen kohdalle, niin että koira hyppää aidan yli ohjaajan selän takana. Ohjausta jatketaan sitten vasemmalla kädellä. Ohjasin Jasun siis niin, että sille tuli suora linja juosta A-esteelle. Jaakotus onnistui ihan hyvin, mutta tässä kohtaa oli tärkeää, että oma liike jatkui A:n oikeaa puolta kohti. Taisin ottaa yhden askeleen väärään suuntaan, joten Jasu sujahti pari kertaa putken vasempaan päähän A-esteen sijaan. Otettiin kohtaa muutaman kerran uudestaan ja sain Jasun menemään lopulta hienosti A:lle.

Radan loppupätkällä sai harjoitella valsseja tai takaaleikkauksia. Me päätettiin harjoitella molempia. Ensin otin Jasun valssilla 8. esteeltä 9:lle. Se meni ihan hyvin, mutta valssi liukui vähän liian lähelle 9. aitaa. Takaaleikkaus ei oikein onnistunut. Jasu teki taas ylimääräisen pyörähdyksen. Maiju neuvoi tekemään takaaleikkauksen enemmän "sylikäännösmäisesti" ja pyöreämmällä liikkeellä. Toisella yrittämällä radan loppupätkä onnistui todella hyvin ja Jasu pujottelikin taas upeasti. Onnistuneesta suorituksesta se sai lentävän pörröisen uuden vinkulelun palkkioksi. Kylläpä Jasu oli iloinen :)

Kaikin puolin treenit sujuivat tällä kertaa oikein hyvin. Opittiin uusia asioita ja Jasu oli kuulolla. Treeneistä jäi oikein mukava fiilis :)

Varkauden kisat 13.6.08

Perjantaina lähdettiin kisailemaan Varkauteen ja kuulostelemaan SM-kisojen alkutunnelmia. Kisapaikka oli laaja ja aika rauhallinen, mutta pidin silti Jasun aika visusti boksissaan radan lähistöllä, ettei se tällä kertaa ehtisi bongata mitään kiinnostavaa. Rata oli oikein mukavan menevä. Oli siinä toki muutama vähän hankalampi kohta. Tässä ratapiirros ja video radasta (pari ekaa estettä puuttuu videolta):





Moni valitsi radan alussa sellaisen ohjaustaktiikan, että koira ohjattiin ensimmäisten hyppyesteiden yli vasemmalta puolelta. Itse päätin kuitenkin ohjata oikealta puolelta, sillä tiesin, että A-este vetäisi Jasua puoleensa. Omalla liikkeelläni pystyin siis blokkaamaan hyvin A-esteeen ja juoksemaan kohti putkea. Ohjaustaktiikka toimi hyvin ja Jasu sujahti putkeen. Aina kepeille asti jatkoin ohjaamista oikealla puolella. Jasu ei taaskaan malttanut pysähtyä A:n kohtaktilla.. Se hyppäsi tällä kertaa jopa aika korkealta alas, mutta koski kuitenkin kontaktille. Kontakteja pitää nyt alkaa treenailla tosissaan.

Kepeillä sitten tuli virheitä. Vauhti oli kova suoraan putkesta tullessa, mutta Jasu aloitti pujottelun silti hienosti. Lopussa se alkoi kuitenkin kiihdyttää vauhtia (näki kaiketi jo seuraavan esteen) ja hyppäsi yhden keppivälin ohi. Korjattiin homma uudelleen keppien alusta (koska en oikein osaa korjata keppien keskeltä.. sitäkin pitäisi harjoitella..). Jasu otti kuitenkin vielä kiellon kepeiltä, koska meni väärään väliin. Otettiin sitten vielä alusta ja tällä kertaa pujottelu onnistui. Tein sitten takaaleikkauksen ennen muuria. Se onnistui ihan hyvin. Seuraavaksi oli tarkoitus vaihtaa valssilla puolta ennen puomia. Jälkeenpäin ajatellen valssi olisi kannattanut tehdä jo ennen 13. aitaa. Meinattiin nimittäin törmätä puomia ennen, kun valssini myöhästyi. Mutta onneksi Jasu ei suistunut kuitenkaan puomin ohi.

Radan loppupätkä menikin sitten ihan hienosti. Jasu meni taas keinun upeasti! :) Pussin jälkeen se taisi vaan olla vähän hukassa, kun meinattiin taas törmätä. Mutta päästiin kuitenkin hienosti maaliin asti. Ratavirheitä siis tuli 10 ja yliaikaa 9,72 sek. Eli kokonaispisteet olivat 19,72 ja sijoitus 9. Olen oikein tyytyväinen Jasun suoritukseen. Se oli hyvin mukana taas hommassa. Kepit jäi vaan vähän harmittamaan, kun Jasu on pujotellut viime aikoina oikein upeasti. Nolla oli jo aika lähellä. Oma suorituskin oli paljon parempi kuin Tampereella. Käskyt tuli nyt ajoissa, en jännittänyt kamalasti ja jaksoin juosta hyvin.

Videolta näkyy, että kontakteilla voisin parantaa omaa toimintaani. Jään vaan pönöttämään paikoilleen ja Jasu pääsee loikkaamaan melkein kontaktin yli. Seuraavaksi aletaan harjoitella kontakteja siten, että näytän Jasulle sormella paikkaa, johon pitäisi pysähtyä. Sitten treeneissä voin vahvistaa hommaa antamalla siihen paikkaan namin. Kun koira ei osaa pysähtyä, en voi vaan seistä paikoillaan tumput suorina. Janen kanssa kyllä jatketaan edelleen kosketusalustan kanssa. Siitä tulee vielä tosi hyvä.

Muuramen möllikisat 16.6.08

Maanantai-iltana käytiin vielä möllikisoissakin Muuramessa. En ole nyt viitsinyt Jasua möllikisoilla juuri "kiusata", mutta nyt halusin mennä kokeilemaan, kun Varkauden kisat menivät niin hyvin. Jälkeenpäin ajatellen olisi kyllä varmaan ollut parempi jäädä kotiin ;) Rata oli aika haastava ja pitkä. Näissä kisoissa oli vaan mölli- ja konkariluokka, joten osallistuimme konkareihin ja kisasimme käytännössä 2-3lk koirien radalla. Jo ennen meidän suoritusta yksi pinseri jäi popsimaan kentälle tippuneita nameja. Kenttä kun oli koirien koulutuskenttä, se oli kylvetty täyteen namia. Arvattavasti meidän mejäkoira Jasulle erittäin haastava ympäristö.



Heti radan alussa oli todella haastava kohta. Tajusin sen toki jo rataan tutustumisessa. Aluksi ajattelin ohjata okserilta renkaalle niin, että juoksen okserin ohi ja ohjaan renkaalle oikealla kädellä. Päätinkin kuitenkin tehdä toisin, koska vienti putkelta okserille oli todella pitkä ja en ollut varma tulisinko ehtimään. Päätinkin siis ottaa renkaan kutsuhyppynä ja tehdä valssin ennen seuraavaa aitaa. Puuh. No eipä sitten Jasu vauhti riittänytkään. Ajattelin, että se tekisi pitkän kurvin okserin jälkeen, mutta se juoksikin suoraan minua kohti melkein renkaan ohi. No, siitä sitten yritin vääntää koiraa renkaalle, mutta Jasu hyppäsi sen ohi. Rengas oli selvästi korkeampi kuin rengas, jolla olemme harjoitelleet eikä Jasu oikein osannut hahmottaa sitä. Siinä sitten hinkkasimme vaikka kuinka kauan ja Jasu kerkisi jo löytää maasta herkulliset namit ja hyppäsi kerran jo seuraavan aidankin, eli saimme hylyn. No, en antanut kuitenkaan periksi vaan sain Jasun lopulta hyppäämään renkaan läpi. Rata meni sitten ihan suht hienosti 12. aidalle saakka, jossa Jasu bongasi koiran pissan (edellinen koira pissasi siihen kohtaan). No, jatkettiin taas matkaa ja päästiin kuin päästiinkin loppusuoralle saakka, jossa Jasu taas ilmeisesti bongasi saman pissan.. Että näin tällä kertaa taas. Olipa turha reissu.

Nyt vaan Jasulle kontaktit supertreenaukseen. Taidetaan aloittaa jo tänään treenaus vapaassa ryhmässä. Huomenna ei varmaan päästäkään treeneihin, kun meinasin mennä Janen kanssa möllitokoon Korpilahdelle.

Viehejuoksemassa

Eilen käytiin russeliporukalla viehejuoksemassa vinttikoirien maastoradalla Vesangassa. Kyllä koirat olivat taas ihan liekeissä vieheen äänen kuullessaan. Tässä vähän tunnelmia videoin:

Jasu meinasi vetää turvat pari kertaa :D


Janen supernopea spurtti


Janen ja Artun parijuoksu

Jane vähän hyytyi puolessa välissä. Aika rankka suoritus nuorelta koiralta. Mutta hienosti se pysyi aikuisen parsoni-uroksen vauhdissa. Aika nopea tyttö :D

Jasun ja Vienon tappijalkajuoksu :D

Jasu jäljesti mejäkokeessa AVO1-tuloksen

Viikonloppu menikin sitten aika pitkälti metsässä rämpiessä. Olin ilmoittanut Jasun mejäkokeeseen. Alun perin ei ollut jätkää vielä kokeeseen tarkoitus viedä, mutta päätin lähteä kokeilemaan, kun meille varapaikkaa tarjottiin. Ihan vaan opettelumielellä ja "katsotaan nyt miten menee" -meiningillä siis lähdettiin hommaan.

Perjantai-ilta meni jäljentekohommaa opetellessa. Tehtiin parin ihmisen voimin oma AVO-luokan opastusjälkeni ja yhden naisen VOI-luokan opastusjälki. Oma jälki meni meistä johtumattomista syistä vähän pieleen, koska melkein törmäsimme verettäessä toiseen jälkeen (se oli tehty vähän väärään paikkaan). Toista jälkeä pystyi vielä korjaamaan, koska sitä ei oltu veretetty. Minun jäljelle tuli huomioksi, että toinen jälki kulkee vierestä, jolla ihmiset olivat ehtineet kävellä.

Lauantaina sitten otin koirat mukaan ja seisemältä aamulla oltiin jo tuomarin puhuttelussa. Janekin siis lähti turistiksi mukaan reissulle. Paukkutesti pidettiin heti puhuttelun jälkeen, Jasu läpäisi sen oikein mallikkaasti. Meille arvottiin jälki numero neljä, joten oli aikaa hieman hengähtää, koska oma opastusjälkenikin oli vasta numero kuusi.

Hyvin nopeasti edelliset jäljiltään palasivat ja me pääsimme jo kymmenen maissa jäljestämään. Olin itse hyvin tyynenä ennen jälkeä. Hoitakoon Jasu vaan homman itsenäisesti. Näytin tarkasti jäljen alkupätkän Jasulle merkkiin asti. Sitten jätkä rupesi hommiin. Se tiesi kyllä heti mitä ollaan tekemässä, vaikka jäljestyspaikka olikin ihan uusi. Matkan varrella ei tullut ihmeempiä juttuja vastaan. Paikoin oli vähän risukkoa, josta pikkuinen russeli joutui puskemaan läpi. Suoalue tuotti myös vähän vaikeuksia kasvien voimakkaiden tuoksujen takia. Mutta hienosti Jasu jaksoi koko jäljen loppuun saakka. Paikoin se tyylilleen uskollisesti pyöri jäljellä hakien suuntaa, mutta selvitti tiensä eteenpäin itsenäisesti. En sanonut sille koko matkan aikana mitään. Makuukulmat ja kaadon se myös näytti selkeästi.

Tuomari sanoi jäljen jälkeen, että hyvin se meni. Tulokset saimme tietää vasta iltapäivällä. Jasu siis jäljesti upeasti ykköstuloksen 46/50 -pisteellä sijoittuen vielä jaetulle toiselle sijalle :) Hienoja tuloksia AVO-luokan muutkin koirat tekivät: viisi sai ykköstuloksen ja yksi kakkosen. Suurin osa kilpailuun osallistuneista oli noutajia, mäyräkoira ylsi samoihin pisteisiin kuin Jasu. Hienoja tuloksia russelit ovatkin viime aikoina mejäkokeissa saavuttaneet, vaikka rodun edustajia käy kokeissa vähän. Metsästäjät alkavatkin nyt tajuta, että tämä rotuhan on aika näpsäkkä metsästyskoira. Sen minäkin kyllä sain viikonlopun aikana oppia ;) Mutta tässä lopinöiden päätteeksi vielä Jasun arvostelut:

tulos AVO1, pisteet 46/50, jaettu 2. sija

Koesuorituksen arvostelu:
jäljestämishalukkuus 5/6
jäljestämisvarmuus 11/12
työskentelyn etenevyys 8/10
lähdön, kulmauksien, makauksien selvittämiskyky sekä tiedottaminen jne 14/14
käyttäytyminen kaadolla 3/3
yleisvaikutelma 5/5

Koeselostus:
Jasu ohjataan rauhallisesti jäljen alkuun ja se alkaa jäljestää pääosin ilmavainua käyttäen. Jasun kokemattomuus näkyy jäljen lenkittämisessä ja pysähtelyissä, mutta se löytää jäljen aina itsenäisesti. Ensimmäinen kulma tarkasti, makaus osoittaen ja nuuhkien. Toinen kulma samoin tarkasti ja tämäkin makaus osoitetaan hyvin nuuhkimalla. Kokemuksen myötä myös etenevyys ja jäljestämisvarmuus kehittyvät ja koira pääsee loistaviin pisteisiin.

Todella hieno tulos siis ensikertalaiselta, koiralta joka ei ole jäljestänyt elämänsä aikana kuin muutaman 200-300m jäljen. Koejäljen pituus kun on noin 900-1000m. Hienoa Jasu! On se kyllä aika sitkeä pikku sissi, kun puskissa pistelee menemään :D

Oma opastusjälki opetti myös paljon uusia asioita. Jälki olisi pitänyt merkata vielä paremmin, koska täytyy myöntää, etten ollut välillä ihan varma missä jälki kulkee. Koirakin oli paikoin vähän hukassa, joten minulla oli kyllä aikaa etsiskellä jälkeä.. Vaikken sitä aluksi meinannut uskoakaan, mejäkokeen aikana tuli tarvottua metsässä ihan uuvuksiin saakka. Perjantaina oman ja toisen ihmisen opastusjäljen teko, lauantaina oman koiran jäljestys, oma opastusjälki ja merkkien keruu pois omalta opastusjäljeltä. Välillä tuntui, että homma oli vähän hullun hommaa, mutta oman koiran innokkuus ja työskentely kyllä palkitsi kaiken työn :)

Alkeellisia agitreenejä

Viime viikolla Jane pääsi juoksujen loputtua taas agia treenailemaan :) Mentiin aika lailla samoja esteitä kuin mihin oltiin jäätykin. Eli nyt oli vuorossa rengas, puomi, pujottelu ja pieni radanpätkä, jossa harjoiteltiin valssia. Renkaalla Janella oli edelleen ongelmia. Into olisi kova, mutta se ei oikein vielä hahmota mennä renkaan läpi. Kutsuhyppynä siis edelleen mentiin ja se meni ihan ok. Puomilla muistuteltiin taas neidille kosketusalustaa. Pysähtyminen sujuikin nyt paremmin kuin viimeksi. Lähinnä otettiin siis vaan puomin loppuosaa nostamalla Jane puomille. Sillä kun ei ole ongelmia itse puomin suorittamisessa. Haluan vain alusta asti opettaa kontaktit neidille kunnolla, ettei tule sitten luistamisia tulevaisuudessakaan.

Kepit meni jo todella hienosti! :) Jane pujotteli puolet kepeistä jo ihan itsenäisesti. Näytin vaan sille kädellä vähän suuntaa alussa, muuten se osaa jo suorittaa kepit ihan itse. Kotiharjoittelu on siis tuottanut tulosta. Haluan, että se oppii kepit ilman, että minun tarvitsee näyttää sille mitään. Tietenkin sitten, kun aletaan ohjaamaan vaikeammista kulmista, käsiohjauskin pitää joskus ottaa käyttöön lähetyksessä. Vielä neiti pujottelee aika hitaasti ja jää välillä vähän katsomaan minua. Mutta eiköhän sitä vauhtiakin ala tulla lisää, kun tekniikka alkaa tulla tutummaksi.

Pieni radanpätkä koostui kahdesta aidasta ja putkesta (taas). Aitojen väliin tuli tehdä valssi ja vaihtaa siis samalla ohjauskättä. Valssi sujui ihan hienosti pienen alkukankeuden jälkeen, kun minun taas piti vähän muistella miten Janea ohjattiinkaan ;) Neidillä on ihan kamalasti intoa päästä suorittamaan. Lähinnä keskityimme paikalla olon harjoitteluun. Siinäkään en meinaa nyt antaa Janen kanssa periksi. Putkeen menossakin oli vähän ongelmia aluksi. En varmaan ohjannut taas tarpeeksi tarkasti. Mutta hienostihan se sitten lopulta meni.

Kovasti ihailen neidin innokkuutta suorittaa esteitä. Janen kanssa treeneissä oikein hermot lepää, kun se ei ota häiriöitä muista kentällä olijoista eikä hauku kentän reunalla. Ihana ja innokas pikkukoira!

Niin, onhan Jasukin tietysti ihana, mutta hyvin erilainen harrastuskaveri. Nyt kun juttelin yksi päivä Maiju-kouluttajan kanssa Jasusta, hän sanoi, että olen Jasulle liian kiltti. Minun tulisi olla ovelampi ja jopa vähän ilkeä välillä. Maiju ehdotti, että ignooraisin Jasua muualla kuin treeneissä.. En ole vielä ihan varma pystynkö tekemään niin ihanalle pikku Pyllerölleni ;) Niin, taidan tosiaan olla sille liian kiltti.

Viime keskiviikkona treenasimme Jasun kanssa tosi pitkää rataa. Mutta sain ohjeeksi tehdä radasta vain lyhyitä pätkiä kerrallaan, että Jasu olisi koko ajan mukana. Rupesi jotenkin itseänikin jännittämään ihan kamalasti suorittaminen, kun sitä helpotettiin niin paljon. Treenien jälkeen olo oli vähän surkea. Tuntui, etten oppinut mitään ja sähläsin vaan ne lyhyetkin radanpätkät. No, se oli taas semmoinen päivä.

Tampereen kisa-analyysit

Tiistai-iltana huristelimme Tampreelle iltakisoihin. Olin ilmoittanut Jasun vaan yhdelle agiradalle, koska hyppäriltä sillä on jo nollatulos. Ei mennyt rata ihan huipusti tällä kertaa.. Tuloksen voitte nähdä videolta:



Oli virhe ottaa Jasu mukaan katselemaan meitä edeltäviä suorituksia. Se ehti bongata jotain tuomarin teltalta. Luultavasti suorittavien koirien hihnojen ees taas kuljettelu herätti Jasun mielenkiinnon. Se on kyllä niiiin uskomaton bongaamaan kaikki vähänkin leluja muistuttavat esineet..! No, siis heti ensimmäisen aidan jälkeen jätkä sitten päätti lähteä tarkastamaan tilanteen. En ollut tarpeeksi tarkkana, kun en edes aluksi huomannut, että Jasu lähti haahuilemaan. No, sain sen kuitenkin kutsuttua takaisin radalle ja jatkettiin matkaa. Puomille asti sain sen pysymään jotakuinkin mukana. Paitsi putken jälkeen Jasu meinasi lukea väärää aitaa. Se oli ihan oma kämmi. Olisi pitänyt varmistaa oikealle aidalle meno joko valssilla tai sitten pelkästään äänellä. Luultavasti en pitänyt ääntä ollenkaan Jasun ollessa putkessa, joten se ei tiennyt mihin suuntaan mennä.

Puomilla Jasu taas muisti bonganneensa jotain radan reunalta ja kävi taas tekemässä yhden kunniakierroksen.. Mutta päättäväisesti nyt vaan jatkettiin ja päästiin rata kuitenkin loppuun asti. Muuta huonoa radassa oli se, että käskyni olivat tosi epäselvät: sanoin paljon vääriä käskyjä ja vähintäänkin ne tulivat usein myöhässä. Myös Jasun puomin kontaktit olivat suorastaan surkeat. Toiselta kontaktilta Jasu karkasi kokonaan ja toinenkin luisui alas. Voi voi.. tähän pitäisi saada parannusta. Nyt ollaankin treenattu välillä treeneissa kosketusalustan kanssa. Se toimiin ainakin yksittäisillä kontaktiesteillä, mutta radalla en ole vielä sitä kokeillut.

Positiivista radassa oli taas Jasun hieno pujottelu ja rohkea suoritus keinulla. Omaan liikkumiseenkin olen ihan tyytyväinen. Vähän vielä sujuvuutta valsseihin, niin hyvin menee. Ainakin olen nyt oppinut näyttämään esteitä selkeämmin.

Eli siis tuloksena tällä kertaa Jasulle hylky (jos se ei tuosta jo selvinnyt ;)). Mutta vielä on edessä ensi viikolla Varkauden kisat. Sitten taidetaan pitää pieni luova tauko virallisista kisoista. Loppukesästä kyllä taas lisää.

Viikon tokoiluja

Tässä juttua vähän menneen viikon tokoiluista. Ollaan otettu nyt treeneissä ihan kokonaisia avoimen luokan liikesarjoja. Lenkeillä ollaan aika ahkerasti kerrattu asioita Janen kanssa. Nyt se alkaa jopa erottaa liikkeestä seisomisen ja maahan menon toisistaan ;)

Seuraaminen taluttimessa/taluttimetta
Seuraaminen on kehittynyt huimasti tässä viime aikoina. Sitä ollaankin nyt treenailtu aika paljon. Nyt kokonainen seuraamiskuvio onnistuu jo oikein hyvin. Viime treeneissä Sami arpoi pisteiksi 9-9,5 :) Vielä tarvitsisi petrata vielä käännöksissä oikealle. Se on jotenkin itsellenikin tosi vaikeeta. Perusasennot jäävät edelleen välillä vähän hitaiksi ja taakse. Mutta niissäkin Jane on parantanut kovasti. Että oikein hyvällä mallilla on Janen seuraaminen. Olen jo nyt tosi tyytyväinen. Itsekin kävelen nyt reippaammin ja suht suoraan ;)

Liikkestä maahan meno
sujuu myös ihan ok. Itse maahanmenoliike saisi tapahtua rivakammin, mutta muuten liikkeessä ei ole moittimista. Makuuasennossa Jane kestää jo etäisyyttäkin oikein hyvin. Viimeksi vaan treeneissä Jane ei muistanut mitä istu-käsky liikkeen lopussa tarkoittaa :/ Mutta istuminen onkin vielä tytölle hieman vaikea liike. Niin helpolta kun se kuulostaakin. "Kaikki koirathan osaavat istua" ;)

Liikkeestä seisominen
Tämä liikehän oli vielä talvella Janen vahvimpia liikkeitä. Mutta nyt se on ehtinyt unohtaa seisomisen, kun ollaan treenailtu kaikkea muuta. Mutta ei ole neitiä paljon tarvinnut muistutella. Kyllä se nyt jo alkaa taas sujua. Kovin paljon etäisyyttä en ole vielä ottanut ja olen palkannut suoraan seisomisesta (en siis ole pyytänyt vielä istumaan liikeen lopuksi), että seisominen vahvistuisi. Mutta neiti on esittänyt viime aikoina semmoisia kunnon "seisoja-seisontoja" toinen etutassu ilmassa :D Hmm..

Paikkamakuu
Tätä vaan pitäisi koko ajan treenata ja treenata. Viimeksi Jane otti häiriötä viereisestä koirasta, joka lähti rivakkaasti liikkeelle kesken paikkamakuun.. Mutta osasi mennä kuitenkin itse makaamaan muutaman askeleen liikuttuaan. Mutta kun liike menee pilalle alusta, on suuri riski, että neiti nousee seisomaan uudestaankin. Siksi palkkasinkin sitä taas aika tiheään. Tämä on Janelle haastava liike. Makaamaan se jää mielellään, mutta 2 min on piiiitkä aika..

Luoksetulo
Luoksetuloon on nyt saatu lisää vauhtia :) Olen välillä palkannut Janea kivalla lelulla. Myös pihatreenit vanhempieni takapihalla kesken grillauksen (palkkana tietysti grillimakkaraa) sai Janen kiinnostumaan touhusta vähän enemmän ;) Nyt se jopa laukkaa nätisti luokse. Mutta perusasentoon tulossa on vielä parantamisen varaa. Ensinnäkin se tekee valtavan kaarroksen ja asento jää usein vähän eteen. Niin kuin tästäkin videosta näkyy:


Luoksetulossa on myös ongelmana se, että Jane ei malta istua paikoillaan odottamassa. Se menee tosi monesti makaamaan, jos kävelen siitä kovin kauas. Nyt olenkin ottanut luoksetuloa vain aika lyhyen matkan päästä ja käynyt välillä palkkaamassa Janen istumassa odottamisesta. Niin kuin jo aiemmin tuossa sanoin, neidillä on vähän vaikeuksia istumisen kanssa ;)

Noutamisen alkeet..
Viime treeneissä tuli puheeksi esineiden noutaminen. Yritin selittää Samille, että Jane ei osaa noutaa vielä esineitä. Siitäkös kouluttajamme sitten innostui ja jäätiin treenien jälkeen vielä noin tunniksi opettamaan Janelle noutamista. Aluksi Sami sai todeta, että neiti ei osaa tuoda esinettä käteen, vaikka kuinka käsi ojossa odottelisi. Janea kun ennemmin kiinnostaisi vaan painella lähimpään puskaan jyrsimään esine pieniksi palasiksi. Sitten päädyimmekin opettamaan Janea naksuttimen avulla. Se kyllä hoksaa heti (kosketuskepin takia), että esinettä pitää koskea. Mutta miten sen saisi koskemaan esineeseen hampailla?? Sami antoi ohjeeksi opettaa koira tarjoamaan ensin erilaisia vaihtoehtoja. Ensin vaikka ihan vaan palkata sitä nenällä koskemisesta. Sitten kun koira osaa koskea nenällä, vaihtaa koskeminen tassuun. Sitten siis naksauttaa ja palkkaa vain tassulla koskemisesta. Jne.. Jos koira missä vaiheessa vaan harjoitusta alkaa tarjota hampailla koskemista, siitä heti superpalkka.

Olen kyllä opettanut Janen koskemaan ja jopa nostamaan kapulan viime syksynä. Mutta neiti taitaa olla totaalisesti unohtanut koko asian. Kapulan kanssa harjoittelimme ennen tokokerhon treenien alkamista, joten päätin jättää kapulaharjoittelut kunnes joku asiantunteva neuvoo miten asia pitäisi oikeasti opettaa. Ihan oikein me oltiin sinänsä tehty. Kun tuolle neidille ei näköjään ole luontaista ollenkaan tuoda esineitä. Se siis on osannut nostaa kapulan maasta, mutta sitten tulikin se ongelma, että miten sen saisi tuomaan kapulan minulle. Vinkkejä? ;)

Twisteri ja saksalainen

Keskiviikkona opittiin Jasun kanssa pari uutta ohjauskuviota: twisteri ja saksalainen. Twistereitä ollaan periaatteessa tehty aikaisemminkin, mutta nyt asia opetettiin ihan perin pohjin. Aluksi kaikki ryhmäläiset harjoittelivat ohjauskuviota oman koiran kanssa rauhassa yhdellä aidalla. Sitten kuvioita kokeiltiin pienellä radanpätkällä. Ensin harjoittelimme Jasun kanssa twisteriä. Aluksi olin ihan sekaisin ja ohjasin väärällä kädellä tms, mutta kouluttajan pienellä opastuksella sain kuvion kuntoon. Seuraavaksi kokeiltiin saksalaista. Se oli tosi vaikeaa! Saksalaisessa kun koira menee ohjaajan selän takaa, Jasukin oli aluksi ihan pihalla. Mutta sitten kun menin seisomaan ihan lähelle aidan siivekettä, niin ettei Jasu päässyt hyppäämään eteeni, homma alkoi toimia. Jasu hoksasi kuvion, mutta minulta se vei pidemmän aikaa.

Tässä vielä kuvin selitettynä ohjaustekniikat ja niiden erot (piirretyt ukkelit selventävät kuvioita):



Harjoittelimme ohjauskuvioita ihan lyhyellä radanpätkällä, joka selvensi minkälaisissa tilanteissa niitä voisi käyttää. Twisteri olisi hyvä valinta, jos esimerkiksi tällä radalla koira pitäisi ohjata toiselta aidalta kepeille. Ensin koira heitetään vasemmalla kädellä esteen taakse. Sen jälkeen ohjaaja siirtyy toisen siivekkeen eteen ja ottaa koiran hypystä alas oikealla kädellä naama koiraan päin. Sitten ohjaaja kääntyy oikean käden suuntaan ympäri ja vaihtaa ohjaavan käden samalla vasempaan. Tässä kouluttaja sanoi neuvoksi, että jos tuntuu siltä, että koira hyppää syliin, ohjaaja on jo myöhässä. Tarkoitus siis olisi, että liike olisi sujuva ja ohjaaja vähän koiran edellä. Oleellista twisterissä on, että koira juoksee aidan siivekkeen ja ohjaajan välistä. Käännös on tiukka ja koiran saa nopeasti seuraavalle esteelle, joka tässä tapauksessa oli pujottelu.

Saksalaista voisi käyttää esimerkiksi tilanteessa, jossa koira tulisi ohjata pujottelun sijasta aidalle. Saksalainen sujui meiltä yksittäisellä aidalla ihan ok, mutta radanpätkällä se tuotti suuria vaikeuksia. Saksalaiseen lähdetään samaan tapaan kuin twisteriin, koira heitetään vasemmalla kädellä aidan siivekkeen taa. Mutta koira otetaankin nyt alas niin, että selkä on siihen päin. Kuitenkin käytetään oikeaa kättä ohjaamiseen samoin kuin twisterissäkin. Kun koira on selän takana ja laskeutumassa alas hypyltä se otetaan ohjaukseen oikeaan käteen, joka siirtyy koiran nenän eteen. Saksalaisessa siis ohjaaja jää siivekkeen ja koiran väliin. Taas onnistuessaan saksalaisessakin saadaan aikaan upea tiukka käännös seuraavalle esteelle. Joo, meiltä tämä vaatii vielä hieman harjoittelua. Onneksi sentään harjoitteluun ei tarvita kuin yksi oma este. Ja sellaisiahan meiltä löytyy kotoa :)

Ehdittiin ohjauskuvioiden jälkeen vielä kokeilla Jasun kanssa keinua. Se meni taas hienosti! Palkkasin edelleen Jasun ihanalla vinkulelulla, mutta en näyttänyt sitä sille ennen keinun laskeutumista. Jasu meni silti hienosti ja vielä kahteen kertaan! Upeaa! Nyt keinupelko taitaa olla voitettu. Itsekin huomaan edistyneeni keinulle ohjauksessa. Jasulle ei saa missään nimessä näyttää eleillä, että keinu olisi jotenkin epäilyttävä paikka. Muuten se alkaa epäröidä.