Vaikka kesä onkin ollut sateinen, taisi olla ihan eka kerta kun kastuttiin Jasun kanssa ihan kunnolla. Paljon ei porukkaa paikalle ilmestynytkään, joten vedettiin ihan pikku harjoituspätkiä pienellä porukalla. Ekaa kertaa kouluttajana toimi nyt Tanja. Alkuun saatiin ihan kunnon selostus kisakoiran tankkauksesta, verryttelystä ja palauttelusta. Ihan oli opettavaista juttua. Tanja myös suositteli tilaamaan koirien palautus- ja nesteytysjauheita. Pitänee ehkä kokeilla sellaisia.
Ensin harjoittelimme irtoamista suoralla, jossa oli kaksi aitaa, putki ja aita. Tanja oli palkkaamassa Jasun superlelun kanssa. Vähän oli vaikeuksia saada jätkä pysymään paikoillaan, mutta onnistuin siinä kuitenkin. Tanjakin tuumi, että Jasu kävi aika kierroksilla, mutta ei nyt ihan sekopäänä ollut kuitenkaan. Lelusta kun tulee aina miljoona kertaa kiinnostavampi, kun se on jollain muulla. Ensin otimme ihan yhden esteen takaa, sittan kahden, kolmen ja lopulta koko sarjan. Hienostihan se Jasulta meni. Sitä kun ei tarvitse paljon lelulla houkutella ;)
Mutta seuraavaksi kokeilimmekin semmoista ihan uutta juttua, että suoraa ei mentykään loppuun asti. Koiralle oli siis tarkoitus kertoa, että käännytään, kun tullaan putkesta. Viimeistä aitaa siis ei nyt ollut tarkoitus suorittaa. Huh, varsin vaikeaa, mutta onnistuihan se jotenkuten, kun Tanja kertoi miten toimia. Jätimme Jasun lelun putken suun ulkopuolelle paluusuuntaan. Koiralle oli tarkoitus antaa huomio juuri putkeen mennessä. Huomion voi antaa, joko sanomalla koiran nimen tai käyttämällä esim. suhinaa, jos koira on semmoiseen tottunut. Meillä on ollut nimi käytössä, joten sanoin Jasun nimen sen sujahtaessa putkeen. Juuri putken ulostulolla sitten koiraa oli tarkoitus kutsua luokse lelua kohti. Ihan hyvin tämä meiltä onnistui, mutta käskyni olivat kuulemma vähän myöhässä. Kutsuin Jasua luoksekin liian myöhään. Kuitenkin olin tyytyväinen, kun harjoitus kuitenkin onnistui. Tätähän harjoitellaan vielä lisää.
Itsenäisesti harjoittelimme vielä samanlaista suoraa, jossa oli kolme aitaa. Taas lelun kanssa, mutta ilman apupalkkaajaa. Jasu on kyllä nyt huomattavasti paremmin hallittavissa tämmöisissä harjoituksissa kuin joskus aiemmin. Suorilla maahan jätetty lelupalkka toimii, kun jätkä malttaa jo pysyä paikoillaan. Hyvä!
A:ta harjoittelimme myös niin, että sen molemmin puolin on putki kaarella. Hyvin meni sekin ilman putkeen sujahtamisia. Hyvä Jasu! Kontaktillekin se nyt malttoi jäädä odottamaan ihan itsenäisesti. Keinuakin vähän harjoittelimme, mutta sen kontakti ei onnistunut niinkään hyvin. Kovasti Jasulla tuntuu olevan kiire alas keinulta. Pari kertaa se pääsi taas loikkaamaan alas vähän liian aikaisin. Minun pitäisi nyt saada itselleni semmoinen selkeä liikerata, että miten saan Jasun kisoissa menemään keinun rauhallisesti. Se saattaa onnistua, että menen Jasun eteen seisomaan naama siihen päin. Mutta pelkään, että jos teen niin kisoissa kovassa vauhdissa, Jasu kääntyy myös ja loikkaa keinulta alas.. Pitäs päästä treenailemaan keinua ihan rauhassa itsekseen, mutta kun mulla ei vielä ole sitä estekopin avainta.
Pujoteltiinkin vielä ja hyvin sujuu. Otin nyt oikein hankalista kulmista lähetyksiä molemmin puolin ja Jasu haki ekaan väliin oikein hienosti joka kerta :) Tanjakin katsoi kaikkien pujottelut molemmilta puolilta ohjattuina. Meillä ei Tanjankaan mielestä ole mitään ongelmaa siltä vaikeammalta puoleltakaan ohjaten. Ongelma on siis vaan mun pään sisässä, kun pitäisi siltä puolelta radalla ohjata. Saatiinkin nyt ohjeeksi ohjata vasemmalta puolelta joka kerta treeneissä vaikka se olisikin radan suunnittelunkin kannalta se hankalampi puoli. Ja kisoissakin vaan rohkeasti pitäisi siltä puolelta alkaa ohjaamaan. No, ei ehkä vielä ensi viikonloppuna, mutta viimeistään sitten kun päästään joskus 2-luokkaan ;)
perjantai 29. elokuuta 2008
torstai 28. elokuuta 2008
Taas kivat irtoamistreenit
Eilen harjoiteltiin Janen kanssa jatko2-treeneissä taas takaaleikkauksia ja myös valsseja. Pitää kyllä ihan kiittää Susannaa, miten kivoja treenejä hän onkaan meille osannut suunnitella :) Ollaan jo heti jakson alussa opittu ihan hirmuisesti uutta ja Jane tuntuu kehittyvän hurjaa vauhtia. Ihan kuin se olisi eri koira kuin jatko1-kurssilla ;)
1 rata - takaaleikkaukset
Ensimmäinen rata vaikutti aluksi hurjan vaikealta, mutta eipä se loppujen lopuksi niin kinkkinen ollutkaan. Itse asiassa tuumin, etten varmaan pääsisi moista rataa läpi kunnialla Jasunkaan kanssa. Tajusin, ettei minulle ole koskaan tämän kaltaista treeniä tullut aikaisemmin vastaan. Vaikka tiistainakin itse jatko1-ryhmälle takaaleikkausta opetin, oikeastaan kukaan ei ole koskaan aiemmin kädestä pitäen opettanut minulle, miten takaaleikkaus tulisi kaikkien taiteiden sääntöjen mukaan tehdä. Toki osasin opettaa sen jatko1-ryhmäläisille ihan oikein, mutta saman soveltaminen tälle radalle olikin jo paljon haastavampaa sitten kun alkaa itse oikeasti ohjaamaan. No, mitä siis opin? Opin sen, että sama käsi ohjaa aina esteelle saakka, takaaleikkauksessa ei vaihdeta ohjaavaa kättä kuin vasta koiran suorittaman esteen jälkeen. Olenpa ollut tumpelo, kun en ole sitä aiemmin tajunnut!
No, miten rata sitten meiltä Janen kanssa meni. Kuvaan olen piirtänyt punaisen viivan siihen, missä suunnilleen oma juoksulinjani tuli kulkea. T-kirjaimella olen merkinnyt takaaleikkauspaikat. Otimme ensin apupalkkaajan avuksi neljännen aidan jälkeen. Aluksi ongelmana oli se, että ensimmäisen takaaleikkausen jälkeen Jane teki ihan valtavan ison kaarroksen ennen kolmatta hyppyä. Se meni usein niin kaukaa, että ehti jo juosta 3.aidan ohi. Hyvin paljonhan tämä johtui varmaan siitä, että en osannut ohjata Janea oikein. Olin usein myöhässä. Mutta sekin, että Jane ei vielä osaa lukea rataa niin hyvin kuin Jasu. Sitten kun ohjaan Janea niin kuin Jasua, käy juuri näin ;) Sekin huomattiin Susannan kanssa, että hoen Janelle ihan liikaa kaikkea muuta (esim. täällätäällätäällä.. yms). Tämäkin on jäänyt päälle Jasun ohjaamisesta. Sille kun pitää koko ajan kertoa mitä ollaan tekemässä, muuten se saattaa aloittaa maan haistelun.
Lopulta päästiin rata kuitenkin oikein lennokkaasti ja kunnialla läpi Janen kanssa ilman, että hoin sille mitään ylimääräisiä käskyjä (aita-käskyä vaan). Oikein hieno tyttö :) Jane on kyllä siitä tosi kiva harrastuskaveri, kun sillä on aina hauskaa. Vaikka itse mokailisin mitä, Jane on koko ajan super iloinen ja innoissaan. Ihana koira <3
2 rata - valssit
Seuraavaksi tehtiin sama rata valssaten. Koira kulki nyt täsmälleen samaa linjaa, mutta oma kulkureitti oli nyt erilainen. V-kirjamien kohdilla tuli tehdä valssit. Tämä rata saatiin kerralla pakettiin. Paitsi teki Jane yhden hauskan tempauksen, nimittäin se kävi suorittamassa kuudennen aidan jälkeen vielä kaukana siintävän putkenkin ;) Lähinnä vaan huvitti neidin innokkuus. Susannakin naureskeli, että eipä ainakaan ole koiralla vaikeuksia erottaa esteitä ;)
Itsenäisinä esteinä harjoittelimme keinua, A:ta, rengasta ja pujottelua. Keinua päätin nyt rohkeasti kokeilla ihan itse ja antaa sen pudota alas. Neiti kun ei tunnu paljon täräyksistä välittävän. Ja hienostihan se menikin :) Vielä mentiin kyllä hihnassa ja rauhallisesti keinun laskeutuessa palkaten. Mutta tosi nätisti Jane malttaa jäädä koskemaan kosketusalustaan kontaktilla. Hienoa!
A:lla oli vähän turhaa innokkuutta havaittavissa. Neiti kävi suorittamassa estettä pari kertaa itsenäisestikin ilman lupaa. Muutenkin vauhti oli vähän hurja ja pylly luisui muutaman kerran alas kontaktilta. Vähän kun saisi hillittyä neidin innokkuutta tällä esteellä.. ;)
Rengas meni edelleen hyvin. Tällä kertaa ei tullut yhtään ohihyppyäkään. Myös pujottelu meni oikein nätisti. Jane pujottelee jo oikein vauhdikkaasti ilman apuja. Meillä oli nyt vaan puolet kepeistä käytössä. Kokeilin myös vaikeammalta puolelta ohjaten, mutta se piti ottaa tosi varman päälle. Kuljin nurinpäin ja avitin vähän kädellä. Niin se sujui ihan suht ok. Mutta jäi Jane vielä vähän liikaa tuijottelemaan minua. Mutta eiköhän se siitä.
Treenien lopussa sattui ikävä kahakka kentän toisella reunalla, kun yksi aika iso koira kävi toisen koiran kimppuun. Huomasin, että Jane meni tästä riidasta ihan sekaisin ja se piti viedä rauhoittumaan syrjempään. Ei se varmasti olisi halunnut riitaan osallistua, mutta aloitti kuitenkin perinteisen varoitushaukkunsa eikä siitä meinannut tulla loppua. Luulen, että se on ihan arkuutta. Pentuna kun Jane kerran säikähti tappelua ihan luikkien pakoon. No, tiedänpä nyt sen, että tuommoiset tilanteet saa neidin kiihtymään, niin osaan välttää niitä enemmän.
1 rata - takaaleikkaukset
Ensimmäinen rata vaikutti aluksi hurjan vaikealta, mutta eipä se loppujen lopuksi niin kinkkinen ollutkaan. Itse asiassa tuumin, etten varmaan pääsisi moista rataa läpi kunnialla Jasunkaan kanssa. Tajusin, ettei minulle ole koskaan tämän kaltaista treeniä tullut aikaisemmin vastaan. Vaikka tiistainakin itse jatko1-ryhmälle takaaleikkausta opetin, oikeastaan kukaan ei ole koskaan aiemmin kädestä pitäen opettanut minulle, miten takaaleikkaus tulisi kaikkien taiteiden sääntöjen mukaan tehdä. Toki osasin opettaa sen jatko1-ryhmäläisille ihan oikein, mutta saman soveltaminen tälle radalle olikin jo paljon haastavampaa sitten kun alkaa itse oikeasti ohjaamaan. No, mitä siis opin? Opin sen, että sama käsi ohjaa aina esteelle saakka, takaaleikkauksessa ei vaihdeta ohjaavaa kättä kuin vasta koiran suorittaman esteen jälkeen. Olenpa ollut tumpelo, kun en ole sitä aiemmin tajunnut!
No, miten rata sitten meiltä Janen kanssa meni. Kuvaan olen piirtänyt punaisen viivan siihen, missä suunnilleen oma juoksulinjani tuli kulkea. T-kirjaimella olen merkinnyt takaaleikkauspaikat. Otimme ensin apupalkkaajan avuksi neljännen aidan jälkeen. Aluksi ongelmana oli se, että ensimmäisen takaaleikkausen jälkeen Jane teki ihan valtavan ison kaarroksen ennen kolmatta hyppyä. Se meni usein niin kaukaa, että ehti jo juosta 3.aidan ohi. Hyvin paljonhan tämä johtui varmaan siitä, että en osannut ohjata Janea oikein. Olin usein myöhässä. Mutta sekin, että Jane ei vielä osaa lukea rataa niin hyvin kuin Jasu. Sitten kun ohjaan Janea niin kuin Jasua, käy juuri näin ;) Sekin huomattiin Susannan kanssa, että hoen Janelle ihan liikaa kaikkea muuta (esim. täällätäällätäällä.. yms). Tämäkin on jäänyt päälle Jasun ohjaamisesta. Sille kun pitää koko ajan kertoa mitä ollaan tekemässä, muuten se saattaa aloittaa maan haistelun.
Lopulta päästiin rata kuitenkin oikein lennokkaasti ja kunnialla läpi Janen kanssa ilman, että hoin sille mitään ylimääräisiä käskyjä (aita-käskyä vaan). Oikein hieno tyttö :) Jane on kyllä siitä tosi kiva harrastuskaveri, kun sillä on aina hauskaa. Vaikka itse mokailisin mitä, Jane on koko ajan super iloinen ja innoissaan. Ihana koira <3
2 rata - valssit
Seuraavaksi tehtiin sama rata valssaten. Koira kulki nyt täsmälleen samaa linjaa, mutta oma kulkureitti oli nyt erilainen. V-kirjamien kohdilla tuli tehdä valssit. Tämä rata saatiin kerralla pakettiin. Paitsi teki Jane yhden hauskan tempauksen, nimittäin se kävi suorittamassa kuudennen aidan jälkeen vielä kaukana siintävän putkenkin ;) Lähinnä vaan huvitti neidin innokkuus. Susannakin naureskeli, että eipä ainakaan ole koiralla vaikeuksia erottaa esteitä ;)
Itsenäisinä esteinä harjoittelimme keinua, A:ta, rengasta ja pujottelua. Keinua päätin nyt rohkeasti kokeilla ihan itse ja antaa sen pudota alas. Neiti kun ei tunnu paljon täräyksistä välittävän. Ja hienostihan se menikin :) Vielä mentiin kyllä hihnassa ja rauhallisesti keinun laskeutuessa palkaten. Mutta tosi nätisti Jane malttaa jäädä koskemaan kosketusalustaan kontaktilla. Hienoa!
A:lla oli vähän turhaa innokkuutta havaittavissa. Neiti kävi suorittamassa estettä pari kertaa itsenäisestikin ilman lupaa. Muutenkin vauhti oli vähän hurja ja pylly luisui muutaman kerran alas kontaktilta. Vähän kun saisi hillittyä neidin innokkuutta tällä esteellä.. ;)
Rengas meni edelleen hyvin. Tällä kertaa ei tullut yhtään ohihyppyäkään. Myös pujottelu meni oikein nätisti. Jane pujottelee jo oikein vauhdikkaasti ilman apuja. Meillä oli nyt vaan puolet kepeistä käytössä. Kokeilin myös vaikeammalta puolelta ohjaten, mutta se piti ottaa tosi varman päälle. Kuljin nurinpäin ja avitin vähän kädellä. Niin se sujui ihan suht ok. Mutta jäi Jane vielä vähän liikaa tuijottelemaan minua. Mutta eiköhän se siitä.
Treenien lopussa sattui ikävä kahakka kentän toisella reunalla, kun yksi aika iso koira kävi toisen koiran kimppuun. Huomasin, että Jane meni tästä riidasta ihan sekaisin ja se piti viedä rauhoittumaan syrjempään. Ei se varmasti olisi halunnut riitaan osallistua, mutta aloitti kuitenkin perinteisen varoitushaukkunsa eikä siitä meinannut tulla loppua. Luulen, että se on ihan arkuutta. Pentuna kun Jane kerran säikähti tappelua ihan luikkien pakoon. No, tiedänpä nyt sen, että tuommoiset tilanteet saa neidin kiihtymään, niin osaan välttää niitä enemmän.
tiistai 26. elokuuta 2008
Alkuviikon puuhia
Alkuviikosta ollaan treenailtu vähän Janen kanssa tokoa ja Jasu pääsi vähän agilitaamaankin. Ajattelin nyt alkaa kirjoittelemaan jotain myös kouluttamisesta. Varsinainen kouluttajahan en vielä ole, vaan apukouluttaja. Mutta ehkä jotain muistiin pistämisestä voi olla hyötyä joskus tulevaisuudessa, jos minusta joskus ihan oikea kouluttaja tulee.
Janen tokojuttuja
Ollaan nyt jatkettu taas kapulaan koskemisharjoituksia. Nyt neiti nostaa palikan jo ihan nätisti maasta ylös oikein korkealle. Se on aika hassun näköistä, kun neiti sitä kaula kaarella nostelee. Ihan kuin kapula painaisi viisi kiloa :D Seuraava vaihe olisi se, että naksun+palkan saa vasta siitä, kun ottaa kapula suussa askeleen minua kohti. Peruuttamisesta kapula suussa ei enää kovin pitkään pitäisi palkkiota jaella. Näin olen ajatellut asiassa edetä.
Tänään käytiin myös kaikki alo-liikkeet läpi (taas) hyppyä ja luoksepäästävyyttä lukuun ottamatta. Liikkeenohjaajaa kyllä kipeästi harjoituksiini tarvitsisin. Kyllähän itse kävely sujuu ihan ok, mutta alan heti sekoilemaan, kun joku on kertomassa minne pitää kääntyä. Seuraaminen ilman hihnaa on vielä edelleen vähän huonompaa. Palkkasin taas neitiä enemmän seuraamispaikan vahvistamiseksi. Liikkeestä maahanmeno ja seisominen meni molemmat hyvin, mutta neiti edelleen ennakoi istumista lopussa. Vaikka en ole sitä enää muutamaan viikkoon edes pyytänyt istumaan lopussa. No, pitää jatkaa samaan malliin. Paikkamakuu on nyt mennyt vähän takapakkia. Neiti alkaa tuijottelemaan minua ja kun häntä alkaa heilua, se on jo pian noussut seisomaan. Nyt otettiin muutama lyhyt pätkä vaan, mutta silti yksi seisomaan nouseminen tapahtui.. ääh.. Luoksetulossa ei mitään uutta. Nätisti neiti ottaa laukka-askelia minua kohti, mutta hidastaa vauhtia vähän ennen sivulle tuloa. Ja sivulle tulo on edelleen aika iso kaarros. Eli ei todellakaan vielä täydellistä.. Pitää nyt vaan sitkeästi kuitenkin jaksaa näitä liikkeitä vääntää läpi päivittäin, jos syksymmällä vielä ilmottaudumme kokeisiin.
Jasun pikku mielenvirkistystreeni
Tänään apukoulutuksen jälkeen, kun ryhmä oli niin nopea, jäi vähän ylimääräistä aikaa kokeilla paria estettä Jasun kanssa. Tietty mun piti koittaa yhtä pientä ohjauskuviota, jota muutamalle edistyneemmälle ryhmäläiselle yritin opettaa (siitä kerron myöhemmin lisää). No, eipä meillä siinä ongelmia Jasun kanssa ollut. Ilmeisesti se oli vaan jatko1-tasoiselle ryhmälle vielä liian vaikea. Myös A mentiin pari kertaa superpalkalla. Nätisti Jasu malttoi pysähtyä kontaktille. Pujoteltiinkin vähän molemmilta puolilta ohjaten, ei onkelmia. Paitsi Jasun mielestä kepit loppuivat kesken, kun ne olivat nyt ryhmäläisten jäljiltä vähän lyhemmät ;)
Jatko1-apukoulutusta
Mun tehtäväni oli tänään vetää ryhmäläisille pieni takaaleikkaustreeni. Rata oli kokonaiset kolme estettä pitkä: aita, putki ja aita. Putki oli kaarella ja aidat ennen ja jälkeen putkeen menoa. Takaaleikkaus tuli tehdä ennen putkea. Tämä sujui ryhmäläisiltä pääasiassa ihan hyvin. Parin kanssa sitten päätin kokeilla vähän vaikeampaa ohjausta, mäkelää putkesta tulon jälkeen. Mäkelässähän koira jätetään selän taa, eli käännytään selkä putken suuta päin ja otetaan koira mukaan samalla kädellä kuin koira ohjattiin putkeen. Tämä oli ryhmäläisille vielä aika vaikeaa. Ohjaaja keskittyi liikaa mäkelään jo siinä vaiheessa kuin oltiin tekemässä vielä takaaleikkausta ja ohjaamassa koiraa putkeen. Pieni ohjaajan epävarmuus ja kiire sai varmastikin putkeen menevän koiran pyörimään putken suulle. Tietysti koiratkin ovat vielä aika alkutekijöissään, mutta erityisesti ohjaajan toiminta sai harjoituksen epäonnistumaan. Niin pienestä se oli kiinni, jännä juttu. Mutta tulipahan parille ryhmäläiselle nyt esiteltyä, että mikä on mäkelä. Kyllä sitä ehtii sitten harjoitella myöhemmin lisää ihan varmasti ;) Muistan itsekin miten vaikeaa se aluksi oli.
Janen tokojuttuja
Ollaan nyt jatkettu taas kapulaan koskemisharjoituksia. Nyt neiti nostaa palikan jo ihan nätisti maasta ylös oikein korkealle. Se on aika hassun näköistä, kun neiti sitä kaula kaarella nostelee. Ihan kuin kapula painaisi viisi kiloa :D Seuraava vaihe olisi se, että naksun+palkan saa vasta siitä, kun ottaa kapula suussa askeleen minua kohti. Peruuttamisesta kapula suussa ei enää kovin pitkään pitäisi palkkiota jaella. Näin olen ajatellut asiassa edetä.
Tänään käytiin myös kaikki alo-liikkeet läpi (taas) hyppyä ja luoksepäästävyyttä lukuun ottamatta. Liikkeenohjaajaa kyllä kipeästi harjoituksiini tarvitsisin. Kyllähän itse kävely sujuu ihan ok, mutta alan heti sekoilemaan, kun joku on kertomassa minne pitää kääntyä. Seuraaminen ilman hihnaa on vielä edelleen vähän huonompaa. Palkkasin taas neitiä enemmän seuraamispaikan vahvistamiseksi. Liikkeestä maahanmeno ja seisominen meni molemmat hyvin, mutta neiti edelleen ennakoi istumista lopussa. Vaikka en ole sitä enää muutamaan viikkoon edes pyytänyt istumaan lopussa. No, pitää jatkaa samaan malliin. Paikkamakuu on nyt mennyt vähän takapakkia. Neiti alkaa tuijottelemaan minua ja kun häntä alkaa heilua, se on jo pian noussut seisomaan. Nyt otettiin muutama lyhyt pätkä vaan, mutta silti yksi seisomaan nouseminen tapahtui.. ääh.. Luoksetulossa ei mitään uutta. Nätisti neiti ottaa laukka-askelia minua kohti, mutta hidastaa vauhtia vähän ennen sivulle tuloa. Ja sivulle tulo on edelleen aika iso kaarros. Eli ei todellakaan vielä täydellistä.. Pitää nyt vaan sitkeästi kuitenkin jaksaa näitä liikkeitä vääntää läpi päivittäin, jos syksymmällä vielä ilmottaudumme kokeisiin.
Jasun pikku mielenvirkistystreeni
Tänään apukoulutuksen jälkeen, kun ryhmä oli niin nopea, jäi vähän ylimääräistä aikaa kokeilla paria estettä Jasun kanssa. Tietty mun piti koittaa yhtä pientä ohjauskuviota, jota muutamalle edistyneemmälle ryhmäläiselle yritin opettaa (siitä kerron myöhemmin lisää). No, eipä meillä siinä ongelmia Jasun kanssa ollut. Ilmeisesti se oli vaan jatko1-tasoiselle ryhmälle vielä liian vaikea. Myös A mentiin pari kertaa superpalkalla. Nätisti Jasu malttoi pysähtyä kontaktille. Pujoteltiinkin vähän molemmilta puolilta ohjaten, ei onkelmia. Paitsi Jasun mielestä kepit loppuivat kesken, kun ne olivat nyt ryhmäläisten jäljiltä vähän lyhemmät ;)
Jatko1-apukoulutusta
Mun tehtäväni oli tänään vetää ryhmäläisille pieni takaaleikkaustreeni. Rata oli kokonaiset kolme estettä pitkä: aita, putki ja aita. Putki oli kaarella ja aidat ennen ja jälkeen putkeen menoa. Takaaleikkaus tuli tehdä ennen putkea. Tämä sujui ryhmäläisiltä pääasiassa ihan hyvin. Parin kanssa sitten päätin kokeilla vähän vaikeampaa ohjausta, mäkelää putkesta tulon jälkeen. Mäkelässähän koira jätetään selän taa, eli käännytään selkä putken suuta päin ja otetaan koira mukaan samalla kädellä kuin koira ohjattiin putkeen. Tämä oli ryhmäläisille vielä aika vaikeaa. Ohjaaja keskittyi liikaa mäkelään jo siinä vaiheessa kuin oltiin tekemässä vielä takaaleikkausta ja ohjaamassa koiraa putkeen. Pieni ohjaajan epävarmuus ja kiire sai varmastikin putkeen menevän koiran pyörimään putken suulle. Tietysti koiratkin ovat vielä aika alkutekijöissään, mutta erityisesti ohjaajan toiminta sai harjoituksen epäonnistumaan. Niin pienestä se oli kiinni, jännä juttu. Mutta tulipahan parille ryhmäläiselle nyt esiteltyä, että mikä on mäkelä. Kyllä sitä ehtii sitten harjoitella myöhemmin lisää ihan varmasti ;) Muistan itsekin miten vaikeaa se aluksi oli.
keskiviikko 20. elokuuta 2008
Prinsessalla vauhti päällä
Janella oli taas tänään agitreeneissä vauhti päällä. Jakson ekojen treenien esteiden ohi juoksenteleva minua tuijottava tyttönen tuntui olevan nyt tipotiessään. Jostain on kuoriutunut sulavaliikkeinen esteiden yli vauhdilla liitävä neitokainen :D Ainakin näin tällä kertaa. Homma ei enää vaikuta ollenkaan toivottomalta ;)
Tällä kertaa oli edelleen teemana irtoaminen. Ja siinä samalla myös takaaleikkaukset. Aluksi pelkkä ajatuskin tuntui aika haastavalta, mutta turhaan stressasin. Harjoitus sujui meiltä oikein mallikkaasti :)
Rata 1
Ensimmäinen rata oli kolmen aidan suora, 90-asteen kulmassa oleva putki ja sen jälkeen vielä yksi aita. Alku oli tarkoitus ohjata aitojen vasenta puolta ja tehdä sitten takaaleikkaus ennen putkea. Vähän aikaa piti mietiskellä miten neitiä olisi paras ohjata. Päädyin kokeilemaan koko rataa kerralla. Viime treenien perusteella putki kyllä vetäisi varmaan puoleensa. Mietin vaan lähinnä irtoaisiko Jane vielä sen jälkeen vikalle aidalle. Mutta ongelmia ei irtoamisen kanssa ollut. Itse asiassa ekan kerran ohjasin Janen kuitenkin toisen aidan ohi. Sen jälkeen Susanna-kouluttaja antoi ohjeita, miten näyttäisin Janelle selkeämmin liikkeelläni ja kädellä linjaa kohti putkea. Toisella yrittämällä homma onnistui jo tosi hyvin. Jane luki kaikki esteet oikein ja irtosi tosi hyvin, jopa viimeiselle esteelle. Koitin heittää sille superlelun (=vinkuva karvapatukka) palkkioksi, kun kentällä ei silloin vielä ollut toista ryhmää. Lentävä palkka ei vaan oikein toiminut, Jane paineli lelun kanssa lähimpään pusikkoon, juuri niin kuin olin ajatellutkin. Siispä pidin sitten seuraavan kerran lelun vain kädessäni. Sekin palkka kyllä toimi yhtä hyvin.
Rata 2
Toinen rata oli lähestulkoon samanlainen, mutta takaaleikkaus oli tarkoitus tehdä jo ensimmäisen aidan jälkeen. Susanna-kouluttaja oli aluksi palkkaamassa namilla toisen aidan jälkeen, jotta takaaleikkaukseni onnistuisi. Kun Jane oli saanut namin, oli tarkoitus jatkaa matkaa. Edelleen Jane irtosi tosi nätisti putkeen ja oikein loikkasi vikan aidan yli. Hienoa! Lopuksi kokeilimme vielä rataa ilman apupalkkaajaa. Sekin onnistui tosi hyvin. Pystyin oikomaan mutkaa ja ohjaamaan aika kaukaa - Janea ei enää tarvinnut ohjata putkelle asti, se osasi irrota sinne ihan itse. Kylläpä meno vauhdikkaan neidin kanssa tuntui mukavalta :) Kivaa, kun vähän hankalammatkin ohjauskuviot alkaa jo onnistua.
Jane oli koko ajan ihan supertäpinöissään suosikkilelustaan. Se on jo vähän sillä rajoilla, että neiti käy ylikierroksilla. Kun harjoittelimme pussia yksittäisenä esteenä, Jane ei meinannut millään malttaa pysyä paikoillaan. Se suoritti pussia itsekseen moneen kertaan ilman lupaa. Itse asiassa se kävi kerran suorittamassa varmaan parinkymmenen metrin päässä siintävän radalla olevan putkenkin, kun toinen ryhmäläinen oli siellä treenaamassa (hups!). No, ei näköjään neidillä taida tosiaan olla vaikeuksia erottaa esteitä (mitä mä oon oikein kuvitellut! ;)). Joskus on vaan aika haastavaa saada neiti pysymään paikoillaan odottamassa lähtölupaa. Jane osaakin oikein kunnon bordercollie-tyylisen lähdön :D Onkohan tuo omituinen otus russeli ollenkaan? ;)
Itsenäisinä esteinä harjoittelimme myös puomia, keinua ja pujottelua. Puomi meni nyt paremmin. Helpotin vähän alastuloa menemällä Janen edelle. Itse asiassa huomasin, että se pysähtyy ihan nätisti kosketusalustalle, kun olen sen edellä. Takana ollessani pysähtyminen on vaikeampaa ja neiti pyörähtää usein ympäri odottamaan namia. Ei tehdä tästä vielä liian vaikeaa.
Keinukin meni nyt ihan hyvin. Itse vähän sohlasin, mutta Jane malttoi nyt odottaa ihan nätisti. Vielä toki käytimme avustajaa apuna laskemassa keinua. Mutta mentiin jo ilman hihnaakin. Tosin vielä aika lailla pitäen neitiä namin kanssa kontrollissa ihan varuilta. Pujottelu edelleen ok. Vauhtia alkaa jo löytymään paikoin. Ensi kerralla otetaan lyhemmillä kepeillä ja koitetaan myös toiselta puolelta ohjausta.
Kouluttajamme taitaa olla ihan ihastunut reippaaseen Jane-tyttöön ;) On se kyllä mukava harrastuskaveri ja niin nopea oppimaan. Itsekin aina ihan yllättyy. Mentiin taas treeneihin polkupyörällä. Se oli semmoinen kiva yhteinen retki, vaikka vähän kastuttiinkin. Jasukin oli päässyt sillä aikaa ihan kunnon lenkille Jeren kanssa ja ostamaan pyörän varaosia kaupasta. Miesten juttuja ;) Jasu ei pääsekään treeneihin huomenna, kun me lähdetään käymään Lahdessa ja Helsingissä. Mutta ensi viikolla taas sitten.
Tällä kertaa oli edelleen teemana irtoaminen. Ja siinä samalla myös takaaleikkaukset. Aluksi pelkkä ajatuskin tuntui aika haastavalta, mutta turhaan stressasin. Harjoitus sujui meiltä oikein mallikkaasti :)
Rata 1
Ensimmäinen rata oli kolmen aidan suora, 90-asteen kulmassa oleva putki ja sen jälkeen vielä yksi aita. Alku oli tarkoitus ohjata aitojen vasenta puolta ja tehdä sitten takaaleikkaus ennen putkea. Vähän aikaa piti mietiskellä miten neitiä olisi paras ohjata. Päädyin kokeilemaan koko rataa kerralla. Viime treenien perusteella putki kyllä vetäisi varmaan puoleensa. Mietin vaan lähinnä irtoaisiko Jane vielä sen jälkeen vikalle aidalle. Mutta ongelmia ei irtoamisen kanssa ollut. Itse asiassa ekan kerran ohjasin Janen kuitenkin toisen aidan ohi. Sen jälkeen Susanna-kouluttaja antoi ohjeita, miten näyttäisin Janelle selkeämmin liikkeelläni ja kädellä linjaa kohti putkea. Toisella yrittämällä homma onnistui jo tosi hyvin. Jane luki kaikki esteet oikein ja irtosi tosi hyvin, jopa viimeiselle esteelle. Koitin heittää sille superlelun (=vinkuva karvapatukka) palkkioksi, kun kentällä ei silloin vielä ollut toista ryhmää. Lentävä palkka ei vaan oikein toiminut, Jane paineli lelun kanssa lähimpään pusikkoon, juuri niin kuin olin ajatellutkin. Siispä pidin sitten seuraavan kerran lelun vain kädessäni. Sekin palkka kyllä toimi yhtä hyvin.
Rata 2
Toinen rata oli lähestulkoon samanlainen, mutta takaaleikkaus oli tarkoitus tehdä jo ensimmäisen aidan jälkeen. Susanna-kouluttaja oli aluksi palkkaamassa namilla toisen aidan jälkeen, jotta takaaleikkaukseni onnistuisi. Kun Jane oli saanut namin, oli tarkoitus jatkaa matkaa. Edelleen Jane irtosi tosi nätisti putkeen ja oikein loikkasi vikan aidan yli. Hienoa! Lopuksi kokeilimme vielä rataa ilman apupalkkaajaa. Sekin onnistui tosi hyvin. Pystyin oikomaan mutkaa ja ohjaamaan aika kaukaa - Janea ei enää tarvinnut ohjata putkelle asti, se osasi irrota sinne ihan itse. Kylläpä meno vauhdikkaan neidin kanssa tuntui mukavalta :) Kivaa, kun vähän hankalammatkin ohjauskuviot alkaa jo onnistua.
Jane oli koko ajan ihan supertäpinöissään suosikkilelustaan. Se on jo vähän sillä rajoilla, että neiti käy ylikierroksilla. Kun harjoittelimme pussia yksittäisenä esteenä, Jane ei meinannut millään malttaa pysyä paikoillaan. Se suoritti pussia itsekseen moneen kertaan ilman lupaa. Itse asiassa se kävi kerran suorittamassa varmaan parinkymmenen metrin päässä siintävän radalla olevan putkenkin, kun toinen ryhmäläinen oli siellä treenaamassa (hups!). No, ei näköjään neidillä taida tosiaan olla vaikeuksia erottaa esteitä (mitä mä oon oikein kuvitellut! ;)). Joskus on vaan aika haastavaa saada neiti pysymään paikoillaan odottamassa lähtölupaa. Jane osaakin oikein kunnon bordercollie-tyylisen lähdön :D Onkohan tuo omituinen otus russeli ollenkaan? ;)
Itsenäisinä esteinä harjoittelimme myös puomia, keinua ja pujottelua. Puomi meni nyt paremmin. Helpotin vähän alastuloa menemällä Janen edelle. Itse asiassa huomasin, että se pysähtyy ihan nätisti kosketusalustalle, kun olen sen edellä. Takana ollessani pysähtyminen on vaikeampaa ja neiti pyörähtää usein ympäri odottamaan namia. Ei tehdä tästä vielä liian vaikeaa.
Keinukin meni nyt ihan hyvin. Itse vähän sohlasin, mutta Jane malttoi nyt odottaa ihan nätisti. Vielä toki käytimme avustajaa apuna laskemassa keinua. Mutta mentiin jo ilman hihnaakin. Tosin vielä aika lailla pitäen neitiä namin kanssa kontrollissa ihan varuilta. Pujottelu edelleen ok. Vauhtia alkaa jo löytymään paikoin. Ensi kerralla otetaan lyhemmillä kepeillä ja koitetaan myös toiselta puolelta ohjausta.
Kouluttajamme taitaa olla ihan ihastunut reippaaseen Jane-tyttöön ;) On se kyllä mukava harrastuskaveri ja niin nopea oppimaan. Itsekin aina ihan yllättyy. Mentiin taas treeneihin polkupyörällä. Se oli semmoinen kiva yhteinen retki, vaikka vähän kastuttiinkin. Jasukin oli päässyt sillä aikaa ihan kunnon lenkille Jeren kanssa ja ostamaan pyörän varaosia kaupasta. Miesten juttuja ;) Jasu ei pääsekään treeneihin huomenna, kun me lähdetään käymään Lahdessa ja Helsingissä. Mutta ensi viikolla taas sitten.
sunnuntai 17. elokuuta 2008
Hylkyjä ja lohdutuspalkinto Kuopiosta
Eilen käytiin kisailemassa Jasun kanssa Kuopiossa kokonaiset kolme rataa. Jännitys ja odotukset oli kovat, mutta se viimeinen ykkösluokan nolla sai vielä odottaa. Tuomari Asko Jokisen radat veivät meistä tällä kertaa voiton. Yksi tulos sentään saavutettiin. Kotiinviemisinä siis kaksi hylkyä ja yksi voittotulos 10 virhepisteellä. Mini-1 kisoissa ei tehty yhtäkään nollatulosta. Tosin kisaajiakin oli huomattavasti vähemmän kuin yleensä.
Mini-1 A-agilityrata: tulos HYL
Voivoivoi.. Rata olisi ollut ihan kohtuu helppo, mutta menin sitten kämmäämään heti alussa. Jätin Jasun lähtopaikalle, mutta tein jonkun kummallisen nytkähdysliikkeen (videolta näkyy) ja Jasu varasti lähdössä. Jäin sitten jälkeen ja yritin hidastaa Jasun vauhtia, mutta se pääsi kiertämään toisen aidan ja hyppäämään sen väärältä puolen. Eli siitä hylkäys. Todella typerä virhe. Mutta tehtiin kuitenkin rata harjoituksena. Virhe tuli ainakin kepeille lähetyksessä. En sitten tiedä olisiko tuomari ottanut virhettä keinun alastulosta. Vähän ajoissa taas Jasu luisui alas keinulta. Muuten kontaktit menivät mielestäni ok.
Mini-1 B-agilityrata: tulos HYL
Ennen rataantutustumista puhuttelussa tuomari sanoi olevansa erityisen tarkka nyt keinun kontaktien arvostelussa, joten päätin ottaa keinun nyt varman päälle. Tästä seurauksena vähän liikaa pitämistä, kun Jasu olisi pitänyt ohjata putken oikeaan päähän. En sitten ehtinyt enää kääntää Jasua ja se juoksi suoraan putken väärään päähän. Tosi vaikea paikka meille. Ei olla ikinä harjoiteltu vastaavaa ohjausta keinulta kaarevaan putkeen. Jälkeenpäin ajatellen, olisi varmaan pitänyt ohjata keinun vasemmalta puolelta. Silloin rintamasuuntani olisi ollut kohti putken oikeaa päätä. Saman tyyppinen ohjausvirhe tuli sitten radan lopussa, kun ohjasin puomin vasenta puolta. Puomilta piti kääntää suoraan aidalle sivuun. Olin jo kääntyneenä kohti aitaa ja tietenkin sitten oma liikkeeni veti Jasun alas puomilta. Nämä olivat juuri ne paikat mitä rataan tutustumisessa pelkäsin. Tietysti ne kämmit tuli sitten juuri niissä kohdissa.. Hyvä kuitenkin, että alkaa jo tunnistaa ne vaikeat paikat. Kun vaan sitten oppisi suunnittelemaan ratansa oikein ;)
Mini-1 C-agilityrata: tulos 1O, aikavirhe -7,23, sijoitus 1
Vikalla radalla saatiin sentään tulos. Meno vaikutti jo tosi hyvältä loppurataa kohti mennessä ja olin jo aika innoissani. Mutta voihan taas se keinu.. Muurin jälkeen olin suunnitellut tekeväni valssin, mutta en ehtinyt. Joten oma sähläykseni ajoi Jasun ohi keinusta. Sitten keinun alastulosta tuli taas vitonen. Voihan kökkö! Jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt ohjata keinulle vasemmalta puolelta ilman valssausta, kääntää Jasu aidan takaa ja ohjata sitten loppusuoran oikeaa puolta. Niin teki muutamat ja se onnistui. Silloin oltaisiin luultavasti selvitty vaan kontaktivirheellä. Mutta hyvähän se on jälkeenpäin jossitella ;)
Viimeisellä radalla ei kuitenkaan kymppiä parempia tuloksia nähty. Toinen koira selvisi radasta myös 10 virhepisteellä alle ihanneajan, mutta meidän aika oli nopeampi. Sijoituimme siis ykkösiksi ja saimme kotiinviemisinä ison pokaalin, ruusukkeen, kisalahjakortin ja ruokasäkin. Kyllähän tämä "lohdutuspalkinto" oli ihan kiva, mutta harmittaa vähän kun sitä nollaa ei vielä tullut. No, uusi yritys sitten Jatin omissa kisoissa 6.9.
Niin, vauhtia Jasulla oli kyllä näissä kisoissa oikein riittämiin. En nyt tiedä oliko kisaruokinnalla varsinaista merkitystä, mutta hyvältä pikkujätkän meno kyllä vaikutti. Hyvin se jaksoi painaa kaikki kolme rataa. Tietty sitten kisojen jälkeen oltiin rättiväsyneitä molemmat :)
Palkintojenjaossa
Mini-1 A-agilityrata: tulos HYL
Voivoivoi.. Rata olisi ollut ihan kohtuu helppo, mutta menin sitten kämmäämään heti alussa. Jätin Jasun lähtopaikalle, mutta tein jonkun kummallisen nytkähdysliikkeen (videolta näkyy) ja Jasu varasti lähdössä. Jäin sitten jälkeen ja yritin hidastaa Jasun vauhtia, mutta se pääsi kiertämään toisen aidan ja hyppäämään sen väärältä puolen. Eli siitä hylkäys. Todella typerä virhe. Mutta tehtiin kuitenkin rata harjoituksena. Virhe tuli ainakin kepeille lähetyksessä. En sitten tiedä olisiko tuomari ottanut virhettä keinun alastulosta. Vähän ajoissa taas Jasu luisui alas keinulta. Muuten kontaktit menivät mielestäni ok.
Mini-1 B-agilityrata: tulos HYL
Ennen rataantutustumista puhuttelussa tuomari sanoi olevansa erityisen tarkka nyt keinun kontaktien arvostelussa, joten päätin ottaa keinun nyt varman päälle. Tästä seurauksena vähän liikaa pitämistä, kun Jasu olisi pitänyt ohjata putken oikeaan päähän. En sitten ehtinyt enää kääntää Jasua ja se juoksi suoraan putken väärään päähän. Tosi vaikea paikka meille. Ei olla ikinä harjoiteltu vastaavaa ohjausta keinulta kaarevaan putkeen. Jälkeenpäin ajatellen, olisi varmaan pitänyt ohjata keinun vasemmalta puolelta. Silloin rintamasuuntani olisi ollut kohti putken oikeaa päätä. Saman tyyppinen ohjausvirhe tuli sitten radan lopussa, kun ohjasin puomin vasenta puolta. Puomilta piti kääntää suoraan aidalle sivuun. Olin jo kääntyneenä kohti aitaa ja tietenkin sitten oma liikkeeni veti Jasun alas puomilta. Nämä olivat juuri ne paikat mitä rataan tutustumisessa pelkäsin. Tietysti ne kämmit tuli sitten juuri niissä kohdissa.. Hyvä kuitenkin, että alkaa jo tunnistaa ne vaikeat paikat. Kun vaan sitten oppisi suunnittelemaan ratansa oikein ;)
Mini-1 C-agilityrata: tulos 1O, aikavirhe -7,23, sijoitus 1
Vikalla radalla saatiin sentään tulos. Meno vaikutti jo tosi hyvältä loppurataa kohti mennessä ja olin jo aika innoissani. Mutta voihan taas se keinu.. Muurin jälkeen olin suunnitellut tekeväni valssin, mutta en ehtinyt. Joten oma sähläykseni ajoi Jasun ohi keinusta. Sitten keinun alastulosta tuli taas vitonen. Voihan kökkö! Jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt ohjata keinulle vasemmalta puolelta ilman valssausta, kääntää Jasu aidan takaa ja ohjata sitten loppusuoran oikeaa puolta. Niin teki muutamat ja se onnistui. Silloin oltaisiin luultavasti selvitty vaan kontaktivirheellä. Mutta hyvähän se on jälkeenpäin jossitella ;)
Viimeisellä radalla ei kuitenkaan kymppiä parempia tuloksia nähty. Toinen koira selvisi radasta myös 10 virhepisteellä alle ihanneajan, mutta meidän aika oli nopeampi. Sijoituimme siis ykkösiksi ja saimme kotiinviemisinä ison pokaalin, ruusukkeen, kisalahjakortin ja ruokasäkin. Kyllähän tämä "lohdutuspalkinto" oli ihan kiva, mutta harmittaa vähän kun sitä nollaa ei vielä tullut. No, uusi yritys sitten Jatin omissa kisoissa 6.9.
Niin, vauhtia Jasulla oli kyllä näissä kisoissa oikein riittämiin. En nyt tiedä oliko kisaruokinnalla varsinaista merkitystä, mutta hyvältä pikkujätkän meno kyllä vaikutti. Hyvin se jaksoi painaa kaikki kolme rataa. Tietty sitten kisojen jälkeen oltiin rättiväsyneitä molemmat :)
Palkintojenjaossa
perjantai 15. elokuuta 2008
Kisoihin valmistautuminen ja Janen treenit
Lauantaina on mulla ja Jasulla edessä iso koitos, kun lähdemme Kuopioon kisailemaan. Samana päivänä kokonaista kolme rataa. Saapa nähdä miten kuntomme kestää. Jasulla varmaan kestääkin, mutta itsestäni en ole niinkään varma ;) Tässä onkin nyt kovasti valmistauduttu kisoihin. Ehkä vähän huvittavaa näin alkeellisella tasolla, mutta aloitin Jasun kisatankkauksen Rauno Virran kisakoiran ruokintaohjeilla jo tiistaina. Eli proteiinia on nyt lisätty ruuassa, jotta Jasulla riittäisi energiaa rankkaan koitokseen. Tänään vielä annan illalla oikein kunnon proteiinipläjäyksen, jotta Jasulla olisi vire maksimissaan, kun aamulla starttaamme kisassa.
Jasu 2-lk ryhmä 14.8.2008
Eilen treenit ainakin meni ihan lupaavasti Jasun kanssa. En tiedä johtuiko ruokinnasta vai uudesta lelusta (joka oli suosikkivinkulelupallo sukan sisällä), mutta Jasulla oli ihan hirmuinen vauhti päällä. En meinannut perässä pysyä :D Jasu ei edes haistellut nyt radalla ollenkaan. Rata oli kyllä minulle vaikea ja kämmäilin muutamissa kohdissa aika paljon. Mutta uusia juttujahan tässä harjoiteltiinkin. Radan teemana oli suunnan muutokset jossain muualla kuin esteellä. Piirsinkin tuohon yllä olevaan ratapiirrokseen pari apuviivaa, mitkä kertovat linjaa, jolle koira oli tarkoitus saada. Heti esimerkiksi alussa, koiralla olisi suora linja putkeen, ellei sen liikerataa muutettaisi ensimmäisen aidan jälkeen puomille päin.
Alku meni meillä ihan hyvin. Ensimmäiset aidat piti ohjata vasemmalta puolelta, vaikka oikealtakin olisi periaatteessa voinut ohjata. Nyt kun oli tarkoitus harjoitella suunnan muutosta ekan aidan jälkeen. Tein sitten takaaleikkauksen ennen puomia. Ensimmäinen vaikea paikka oli niinkin helppo juttu, kuin kuudennen esteen (aita) takaa vienti. Tämmöisiä pyörityksiä pitäisi harjoitella enemmän Jasun kanssa. Seuraavaksi ongelmia tuotti kääntö 7.esteeltä toisen aidan kautta putkeen. Tässä oli tarkoitus kuljettaa koira ulkokautta kääntäen ennen 7.estettä suoralle linjalle (viiva kuvassa). En oikein onnistunut tässä, joten Jasu näki suoran putken ja sujahti sinne. Kolmas vaikea paikka oli esteillä 10-13. Vein Jasun aika tarkasti putkeen, vaikka tarkoitus olisi jo irrota koirasta enemmän. En ehtinyt ottamaan Jasua vastaan putkesta, kun menin liian pitkälle putken sisäänmenopäähän. Ensimmäisen radan jälkeen pidimme vähän taukoa ja menimme radalle taas hetken päästä uudelleen.
Toisella kerralla treenasimme vaikeat paikat kuntoon. 6. este ei oikeastaan enää ollut niin ongelmallinen, mutta 7.esteen jälkeen Jasu meni taas monta kertaa väärään putkeen. Tähän sain ohjeen, että oma rintamasuunta pitäisi olla oikealle putkelle päin. Ennen 7.estettä pitäisi siis kääntyä rajummin kohti kiemuraista putkea. Tein työtä käskettyä ja kääntö meni hyvin. Mutta onnistumisesta innostuneena unohdin kokonaan ohjata Jasun putkeen loppuun saakka ja vauhtini pysähtyi. Otettin vielä kerran uudestaan ja onnistuihan se lopulta.
Sitten junnasimme vielä esteitä 10-13. Kymmenennellä esteellä (aita) minun tuli olla vielä Jasun mukana, mutta sitten sen täytyi irrota jo putkeen. Tämä oli vaikeaa. Vaikka Jasulla oli nyt vauhtia, tässä tuntui jätkän vauhti vähän hiipuvan. Mutta tämä taisi ollakin meille molemmille ihan uudenlainen ohjauskuvio. Kun Jasu lopulta irtosi itse putkeen, ehdin ottamaan sen vastaan ja sain ohjattua aidalle. Sujuihan se lopulta!
Itsenäisesti harjoittelimme pujottelua ja yhdellä aidalla sylikäännöstä sekä ns. persjättöä eli jaakotusta. Pujottelu sujui oikein hyvin molemmilta puolilta ohjaten. Myös persjättö meni ihan ok. Sylikäännöksessä sen sijaan oli ongelmia. En liikkunut itse tarpeeksi, joten Jasu teki ihan liian suuren käännöksen. Tätä kyllä varmasti harjoitellaan vielä radalla.
Treenit oli aika rankat Jasulle. Loppuverryteltiinkin sitten oikein kunnolla ja laitoin sille takinkin päälle, ettei jumahduksia tulisi. Illalla vielä hierottiin lihakset kuntoon. Nyt saa jätkä lepäillä ihan rauhassa tämän päivän ennen kisoja.
Jane 2-lk ryhmä 13.8.2008
Janellakin oli taas vauhtia treeneissä keskiviikkona. Mietinkin, että vaikuttaisiko se, kun nyt ensimmäistä kertaa treenaamme kentällä niin, että samaan aikaan treenaa myös toinen ryhmä. Harjoittelimme taas valssia kahdella aidalla niin, että koira menee esteiden takaa. Tämä meni ihan ok, mutta muutaman kerran Jane vielä meni aitojen välistä. Aika tarkasti neitiä sai vielä aitojen yli viedä.
Pujottelu oli itsenäisenä treeninä myös. Edelleen homma sujui hyvin, niin kuin viime viikollakin. Kokeilin ohjata myös vasemmalta puolelta takaa leikaten. Ihan vain yhtä väliä otettiin niin. Ihan hyvin meni sekin. Keinua myös kokeilimme avustajien kanssa. Siinä Janella oli kamalasti vauhtia. Kerran jäin vähän jälkeen ja Jane pääsi putoamaan alas keinulta. Mutta eipä se paljon neitiä haitannut, uudelleen vaan piti päästä keinulle :D Myös rengas oli itsenäisenä esteenä. Taisi olla eka kerta, kun koitimme rengasta ihan yksinämme ja ilman hihnaa. Yllätyin ihan, miten hienosti Jane meni renkaan läpi! Kyllähän se toki muutaman kerran hyppäsi ohi, mutta lopuksi kokeilin jopa takaa lähetystä heittämällä namin perään. Jane osasi kuin osasikin mennä itse renkaasta! Hienoa!
Radanpätkällä harjoittelimme irtoamista. Rata oli suora: aita, okseri, aita ja suora putki. Kouluttaja Susanna oli palkkaamassa namilla putken jälkeen. Eipä ollut nyt mitään ongelmia Janella irtoamisen kanssa :D Hirmuinen oli vauhti ja kiire hakemaan namia. Jane hyppäsi oikein nätisti siivekkeiden välistä eivätkä rimatkaan lennelleet. Susanna kehui kovasti Janen tämän päiväistä suoritusta. Hieno tyttö :) Lopuksi otettiin vielä sama rata yhden aidan takaa ja väännettiin putki mutkalle. Koira piti ottaa aidan jälkeen haltuun ja ohjata putkeen. Tämäkin onnistui meiltä nyt oikein hyvin. Nyt oli taas Janella hyvä päivä :)
Jasu 2-lk ryhmä 14.8.2008
Eilen treenit ainakin meni ihan lupaavasti Jasun kanssa. En tiedä johtuiko ruokinnasta vai uudesta lelusta (joka oli suosikkivinkulelupallo sukan sisällä), mutta Jasulla oli ihan hirmuinen vauhti päällä. En meinannut perässä pysyä :D Jasu ei edes haistellut nyt radalla ollenkaan. Rata oli kyllä minulle vaikea ja kämmäilin muutamissa kohdissa aika paljon. Mutta uusia juttujahan tässä harjoiteltiinkin. Radan teemana oli suunnan muutokset jossain muualla kuin esteellä. Piirsinkin tuohon yllä olevaan ratapiirrokseen pari apuviivaa, mitkä kertovat linjaa, jolle koira oli tarkoitus saada. Heti esimerkiksi alussa, koiralla olisi suora linja putkeen, ellei sen liikerataa muutettaisi ensimmäisen aidan jälkeen puomille päin.
Alku meni meillä ihan hyvin. Ensimmäiset aidat piti ohjata vasemmalta puolelta, vaikka oikealtakin olisi periaatteessa voinut ohjata. Nyt kun oli tarkoitus harjoitella suunnan muutosta ekan aidan jälkeen. Tein sitten takaaleikkauksen ennen puomia. Ensimmäinen vaikea paikka oli niinkin helppo juttu, kuin kuudennen esteen (aita) takaa vienti. Tämmöisiä pyörityksiä pitäisi harjoitella enemmän Jasun kanssa. Seuraavaksi ongelmia tuotti kääntö 7.esteeltä toisen aidan kautta putkeen. Tässä oli tarkoitus kuljettaa koira ulkokautta kääntäen ennen 7.estettä suoralle linjalle (viiva kuvassa). En oikein onnistunut tässä, joten Jasu näki suoran putken ja sujahti sinne. Kolmas vaikea paikka oli esteillä 10-13. Vein Jasun aika tarkasti putkeen, vaikka tarkoitus olisi jo irrota koirasta enemmän. En ehtinyt ottamaan Jasua vastaan putkesta, kun menin liian pitkälle putken sisäänmenopäähän. Ensimmäisen radan jälkeen pidimme vähän taukoa ja menimme radalle taas hetken päästä uudelleen.
Toisella kerralla treenasimme vaikeat paikat kuntoon. 6. este ei oikeastaan enää ollut niin ongelmallinen, mutta 7.esteen jälkeen Jasu meni taas monta kertaa väärään putkeen. Tähän sain ohjeen, että oma rintamasuunta pitäisi olla oikealle putkelle päin. Ennen 7.estettä pitäisi siis kääntyä rajummin kohti kiemuraista putkea. Tein työtä käskettyä ja kääntö meni hyvin. Mutta onnistumisesta innostuneena unohdin kokonaan ohjata Jasun putkeen loppuun saakka ja vauhtini pysähtyi. Otettin vielä kerran uudestaan ja onnistuihan se lopulta.
Sitten junnasimme vielä esteitä 10-13. Kymmenennellä esteellä (aita) minun tuli olla vielä Jasun mukana, mutta sitten sen täytyi irrota jo putkeen. Tämä oli vaikeaa. Vaikka Jasulla oli nyt vauhtia, tässä tuntui jätkän vauhti vähän hiipuvan. Mutta tämä taisi ollakin meille molemmille ihan uudenlainen ohjauskuvio. Kun Jasu lopulta irtosi itse putkeen, ehdin ottamaan sen vastaan ja sain ohjattua aidalle. Sujuihan se lopulta!
Itsenäisesti harjoittelimme pujottelua ja yhdellä aidalla sylikäännöstä sekä ns. persjättöä eli jaakotusta. Pujottelu sujui oikein hyvin molemmilta puolilta ohjaten. Myös persjättö meni ihan ok. Sylikäännöksessä sen sijaan oli ongelmia. En liikkunut itse tarpeeksi, joten Jasu teki ihan liian suuren käännöksen. Tätä kyllä varmasti harjoitellaan vielä radalla.
Treenit oli aika rankat Jasulle. Loppuverryteltiinkin sitten oikein kunnolla ja laitoin sille takinkin päälle, ettei jumahduksia tulisi. Illalla vielä hierottiin lihakset kuntoon. Nyt saa jätkä lepäillä ihan rauhassa tämän päivän ennen kisoja.
Jane 2-lk ryhmä 13.8.2008
Janellakin oli taas vauhtia treeneissä keskiviikkona. Mietinkin, että vaikuttaisiko se, kun nyt ensimmäistä kertaa treenaamme kentällä niin, että samaan aikaan treenaa myös toinen ryhmä. Harjoittelimme taas valssia kahdella aidalla niin, että koira menee esteiden takaa. Tämä meni ihan ok, mutta muutaman kerran Jane vielä meni aitojen välistä. Aika tarkasti neitiä sai vielä aitojen yli viedä.
Pujottelu oli itsenäisenä treeninä myös. Edelleen homma sujui hyvin, niin kuin viime viikollakin. Kokeilin ohjata myös vasemmalta puolelta takaa leikaten. Ihan vain yhtä väliä otettiin niin. Ihan hyvin meni sekin. Keinua myös kokeilimme avustajien kanssa. Siinä Janella oli kamalasti vauhtia. Kerran jäin vähän jälkeen ja Jane pääsi putoamaan alas keinulta. Mutta eipä se paljon neitiä haitannut, uudelleen vaan piti päästä keinulle :D Myös rengas oli itsenäisenä esteenä. Taisi olla eka kerta, kun koitimme rengasta ihan yksinämme ja ilman hihnaa. Yllätyin ihan, miten hienosti Jane meni renkaan läpi! Kyllähän se toki muutaman kerran hyppäsi ohi, mutta lopuksi kokeilin jopa takaa lähetystä heittämällä namin perään. Jane osasi kuin osasikin mennä itse renkaasta! Hienoa!
Radanpätkällä harjoittelimme irtoamista. Rata oli suora: aita, okseri, aita ja suora putki. Kouluttaja Susanna oli palkkaamassa namilla putken jälkeen. Eipä ollut nyt mitään ongelmia Janella irtoamisen kanssa :D Hirmuinen oli vauhti ja kiire hakemaan namia. Jane hyppäsi oikein nätisti siivekkeiden välistä eivätkä rimatkaan lennelleet. Susanna kehui kovasti Janen tämän päiväistä suoritusta. Hieno tyttö :) Lopuksi otettiin vielä sama rata yhden aidan takaa ja väännettiin putki mutkalle. Koira piti ottaa aidan jälkeen haltuun ja ohjata putkeen. Tämäkin onnistui meiltä nyt oikein hyvin. Nyt oli taas Janella hyvä päivä :)
tiistai 12. elokuuta 2008
Noutamista ja alo-liikkeitä
Kun tokohommat ovat junnanneet jo jonkin aikaa paikoillaan, päätin alkaa treenaamaan koirien kanssa taas pitkästä aikaa noutamista. Janen kanssa viimeksi taidettiin alkeellisia noutotreenejä pitää keväällä, joten asia on arvattavasti taas unohtunut. Janellahan ei ole juuri minkäänlaista mielenkiintoa kanniskella esineitä, joten noutamisen harjoittelu on aloitettava ihan alusta opettamalla Jane ensin koskemaan haluttuun esineeseen. Jasulla taas on jo lähestulkoon minkä tahansa esineen nouto ihan luontainen asia, mutta agitreeneissä olen huomannut, että se on päässyt vähän unohtumaan. Esineet kun eivät enää palaudu minun käteeni vaan jäävät johonkin matkan varrelle. Esineen käteen asti palauttamista pitäisi siis vahvistaa Jasun kanssa.
Eilen aloitettiin treenit kotona. Janen kanssa aloitettiin ensin naksuttimen avulla kapulaan koskemisharjoituksilla. Koskemisen se oppi taas heti ja hampailla koskeminenkin seurasi hyvin nopeasti. Muutaman kerran Jane nosti vähän kapulaa ilmaankin oma-aloitteisesti ja siitä seurasi sitten oikein superpalkka. Neiti on vaan aika huvittava, kun se alkaa pitää semmoista turhautumismurinaa, kun ei tiedä mitä sen halutaan tekevän. Se kokeili esimerkiksi työntää kapulaa nenällä ja pyörittää sitä tassuilla :D Pidettiin pari pientä luovaa taukoa, kun murina alkoi mennä jo melkein haukkumiseksi ja neiti ei muistanut, että mistä se superpalkka nyt tulikaan. Mutta lopetettiin kuitenkin lopulta onnistuneeseen suoritukseen. Kyllä se siitä varmaan kun vaan jaksettaisiin nyt treenailla. Meillä ei nimittäin ole ikinä tokossa asiaa avoimeen luokkaan ellei Jane pian jo ala opetella noutoa.
Jasun kanssa harjoiteltiin kotona erilaisten lelujen käteen palauttamista. Ihanhyvin palautuivat pallo, naru ja marsu-pehmo. Vessapaperirulla ja kova punainen pallo oli vaikeampia :D Mutta aika nopeasti Jasu taas hoksasi, että namin saa vain lelun käteen asti tuomalla. Tämähän oli Jasusta ihan mahtava leikki :D
Tänään sitten kun kävin apukouluttamassa agilityryhmää Killerillä, pidettiin pieni treenisessio sen jälkeen. Janen kanssa vedettiin läpi kaikki alokasluokan liikkeet hyppyä ja luoksepäästävyyttä lukuun ottamatta. Seuraaminen meni nyt oikein hyvin hihnassa. Mutta ilman hihnaa oli vähän vaikeuksia. Jane alkoi jätättämään, kontakti katosi välillä ja seuraamispaikka valui vähän sivulle.. Otin sitten vähän lyhempiä pätkiä ja annoin namin vauhdista polveni kohdalta. Seuraamista ilman hihnaa pitää nyt treenata. Sitä on tehty vähemmän, joten Jane ehkä ihmettelee vapaana heiluvaa vasenta kättäni. Annoinkin välillä namia oikealla kädellä, ettei se ala seuraamaan vasenta kättä.
Liikkeestä seisominen ja maahan meno sujuivat nyt tosi hyvin :) Olen vaan päättänyt, etten pyydä nyt Janea ollenkaan istumaan lopussa, ettei se ala ennakoida. Palkkasin siis vaan seisomisesta ja maassa olosta, sitten vapautin ja riehutin tyttöä vähän.
Luoksetulossa vahvistin kyllä istumista. Janella kun on tapana usein mennä makaamaan sen jälkeen kun jätän sen paikoilleen. Kävin palkkaamassa kerran, ennen kuin pyysin sen tulemaan sivulle. Enkä ottanut nyt kovin pitkää etäisyyttä. Ihan suht vauhdikkaasti luoksetulo nyt taas sujui. Toki siinä tuli taas vähän turha kaarros perusasentoon tullessa.
Lopuksi otettiin vielä lyhyt paikkamakuu. Viimeksi treeneissä Jane lähti vähän hiippailemaan, joten nyt otin varman päälle. Nätisti Jane pysyi makaamassa arviolta jotain minuutin verran ja palasin sitten jo palkkaamaan.
Sitten vein Janen autoon ja Jasu pääsi harjoittelemaan taas noutamista. Nyt minulla oli vaan pieni pallo mukana. Ensin pyysin Jasun istumaan ja vein pallon maahan muutaman metrin päähän. Vasta "hae pallo" -käskyllä, Jasu sai mennä hakemaan pallon. Ihan nätisti Jasu pysyi paikoillaan, vaikka vähän komensikin minua välillä. Otin eteenpäin lähetystäkin niin, että menin Jasun taakse ja annoin sitten luvan mennä hakemaan pallon. Aluksi Jasu oli noutoleikistä niin innoissaan, että olisi halunnut taistella kanssani pallosta. Mutta namin sai antamalla pallon nätisti käteeni. Sitten kun Jasu tajusi homman jujun, pallo palautui ihan nätisti. Lopuksi vaan heittelin palloa, niin että vapautin Jasun heti noutamaan. Kyllä jätkässä oli intoa! :D Ei ainakaan noutamisesta vauhtia puutu :D Hitsi, kun olisi ollut kamera ja kuvaaja mukana. Aurinko paistoi oikein hienosti ja Pyllerö oli niin onnellinen pallonsa kanssa :) Pitää joku päivä ottaa kuvausvermeet mukaan.
Vielä kotiin tullessa koiria odotti yllätys kun jäin suustani kiinni naapurin Haba-staffin omistajan kanssa. Siinä sitten koirat saivat peuhata pihassa 4kk pentusen kanssa oikein sydämensä kyllyydestä. Kylläpä oli hauvoilla väsy, kun päästiin lopulta kotiin :)
Eilen aloitettiin treenit kotona. Janen kanssa aloitettiin ensin naksuttimen avulla kapulaan koskemisharjoituksilla. Koskemisen se oppi taas heti ja hampailla koskeminenkin seurasi hyvin nopeasti. Muutaman kerran Jane nosti vähän kapulaa ilmaankin oma-aloitteisesti ja siitä seurasi sitten oikein superpalkka. Neiti on vaan aika huvittava, kun se alkaa pitää semmoista turhautumismurinaa, kun ei tiedä mitä sen halutaan tekevän. Se kokeili esimerkiksi työntää kapulaa nenällä ja pyörittää sitä tassuilla :D Pidettiin pari pientä luovaa taukoa, kun murina alkoi mennä jo melkein haukkumiseksi ja neiti ei muistanut, että mistä se superpalkka nyt tulikaan. Mutta lopetettiin kuitenkin lopulta onnistuneeseen suoritukseen. Kyllä se siitä varmaan kun vaan jaksettaisiin nyt treenailla. Meillä ei nimittäin ole ikinä tokossa asiaa avoimeen luokkaan ellei Jane pian jo ala opetella noutoa.
Jasun kanssa harjoiteltiin kotona erilaisten lelujen käteen palauttamista. Ihanhyvin palautuivat pallo, naru ja marsu-pehmo. Vessapaperirulla ja kova punainen pallo oli vaikeampia :D Mutta aika nopeasti Jasu taas hoksasi, että namin saa vain lelun käteen asti tuomalla. Tämähän oli Jasusta ihan mahtava leikki :D
Tänään sitten kun kävin apukouluttamassa agilityryhmää Killerillä, pidettiin pieni treenisessio sen jälkeen. Janen kanssa vedettiin läpi kaikki alokasluokan liikkeet hyppyä ja luoksepäästävyyttä lukuun ottamatta. Seuraaminen meni nyt oikein hyvin hihnassa. Mutta ilman hihnaa oli vähän vaikeuksia. Jane alkoi jätättämään, kontakti katosi välillä ja seuraamispaikka valui vähän sivulle.. Otin sitten vähän lyhempiä pätkiä ja annoin namin vauhdista polveni kohdalta. Seuraamista ilman hihnaa pitää nyt treenata. Sitä on tehty vähemmän, joten Jane ehkä ihmettelee vapaana heiluvaa vasenta kättäni. Annoinkin välillä namia oikealla kädellä, ettei se ala seuraamaan vasenta kättä.
Liikkeestä seisominen ja maahan meno sujuivat nyt tosi hyvin :) Olen vaan päättänyt, etten pyydä nyt Janea ollenkaan istumaan lopussa, ettei se ala ennakoida. Palkkasin siis vaan seisomisesta ja maassa olosta, sitten vapautin ja riehutin tyttöä vähän.
Luoksetulossa vahvistin kyllä istumista. Janella kun on tapana usein mennä makaamaan sen jälkeen kun jätän sen paikoilleen. Kävin palkkaamassa kerran, ennen kuin pyysin sen tulemaan sivulle. Enkä ottanut nyt kovin pitkää etäisyyttä. Ihan suht vauhdikkaasti luoksetulo nyt taas sujui. Toki siinä tuli taas vähän turha kaarros perusasentoon tullessa.
Lopuksi otettiin vielä lyhyt paikkamakuu. Viimeksi treeneissä Jane lähti vähän hiippailemaan, joten nyt otin varman päälle. Nätisti Jane pysyi makaamassa arviolta jotain minuutin verran ja palasin sitten jo palkkaamaan.
Sitten vein Janen autoon ja Jasu pääsi harjoittelemaan taas noutamista. Nyt minulla oli vaan pieni pallo mukana. Ensin pyysin Jasun istumaan ja vein pallon maahan muutaman metrin päähän. Vasta "hae pallo" -käskyllä, Jasu sai mennä hakemaan pallon. Ihan nätisti Jasu pysyi paikoillaan, vaikka vähän komensikin minua välillä. Otin eteenpäin lähetystäkin niin, että menin Jasun taakse ja annoin sitten luvan mennä hakemaan pallon. Aluksi Jasu oli noutoleikistä niin innoissaan, että olisi halunnut taistella kanssani pallosta. Mutta namin sai antamalla pallon nätisti käteeni. Sitten kun Jasu tajusi homman jujun, pallo palautui ihan nätisti. Lopuksi vaan heittelin palloa, niin että vapautin Jasun heti noutamaan. Kyllä jätkässä oli intoa! :D Ei ainakaan noutamisesta vauhtia puutu :D Hitsi, kun olisi ollut kamera ja kuvaaja mukana. Aurinko paistoi oikein hienosti ja Pyllerö oli niin onnellinen pallonsa kanssa :) Pitää joku päivä ottaa kuvausvermeet mukaan.
Vielä kotiin tullessa koiria odotti yllätys kun jäin suustani kiinni naapurin Haba-staffin omistajan kanssa. Siinä sitten koirat saivat peuhata pihassa 4kk pentusen kanssa oikein sydämensä kyllyydestä. Kylläpä oli hauvoilla väsy, kun päästiin lopulta kotiin :)
perjantai 8. elokuuta 2008
Kakkosten treenit
Uusi treenijakso ja uudet kujeet. Kujeita nyt riittikin ;) Jane treenaa nyt jatko2-ryhmässä ja Jasu 2-luokassa. Kakkosia siis molemmat ;) Molemmat ryhmät ovat oikein mukavia ja kouluttajat taitavia, joten oikein hyvältä vaikuttaa. Erityisesti 2-luokassa huomasi, että treenikamut ovat jo kokeneita harrastajia. Nopeasti saatiin rata yhteistoimin kasattua ja päästiin aloittamaan hyvissä ajoin :) Niin sitä pitääkin. Tässä nyt kootusti molempien koirien viikon treenit.
Jane jatko2-ryhmä 6.8.2008
Meillä oli ekalla kerralla ns. lähtötasotesti. Rata oli heti paljon vaikeampi, kuin mitä ollaan jatko1-ryhmässä tehty. Yritin sitä vähän piirtääkin, mutta en nyt oikein enää muista tarkalleen kaikkien aitojen paikkoja. Radalla oli ensin pitkä kolmen aidan suora ja sitten mentiin kaarella olevaan putkeen. Putken jälkeen tuli pari aitaa, joissa koira kiersi takaa. Päätin ohjata sen valssilla. Sitten mentiin taas kaarevaan putkeen ja loppusuora oli yksi aita ja pituus.
Janella oli taas "en irtoa mihinkään" -päivä. Vauhtia sillä oli kyllä ihan älyttömästi, mutta se ei osannut yhtään lukea aitoja. Juoksi vaan suoralla kaikkien ohi.. Voi tuska. Meinasi ihan usko loppua. Valssi sentään onnistui ihan hyvin ja neiti meni innolla putkeen. No, tämä oli taas näitä päiviä. Janen lähtötasoa voisi ehkä kuvailla sanoin: "Nopea koira, joka ei osaa lukea esteitä". Tältä pohjalta siis lähdetään.
Kepit sentään sujuivat tänään taas paremmin. Nyt pujottelussa oli jo vähän vauhtia ja neiti osasi katsoa eteensä. Hyvähyvä :) Eka väli oli vaan paikoin vähän hakusassa. Edelleen ohjaan vain oikealta puolelta. Aion tehdä Janen kanssa niin kuin Jasunkin. Ensin opetan toisen puolen kunnolla. Uskon, että toisenkin oppii sitten kun osaa jo pujotella. Niin Jasu on ainakin oppinut. Ykkösluokassa kun riittää ihan hyvin, että ohjaa vain siltä helpommalta puolelta. Jotkut voi olla eri mieltä, mutta minä ajattelen asian näin ;)
Mentiin myös puomia. Se meni nyt aika huonosti. Janella on sama ongelma taas kosketusalustan kanssa, mikä sillä on tokossakin. Se nimittäin pyörähtää odottamaan palkkiota minulta. Eli pylly pyörähtää alas kontaktilta. Etutassut pysyy kyllä ihan nätisti alustalla. Voi voi.. Mitähän tämän asian kanssa tekisin. Mietin jo, että opettaisin Janen koskemaan takajaloillaan toiseen alustaan, jonka voisin jättää ylemmäs kontaktille. Toimisikohan se..? Mutta aina vaan isompi homma sitten häivyttää alustat pois..
Jasu 2-lk ryhmä 7.8.2008
Jasun kanssa meillä oli treeneissä melkein kokopitkä 3-luokan rata. Kun kakkosten ryhmässä ollaan, tehdään 3-luokan ratoja.. Ykkösissä taidettiin tehdä myös 3-luokan ratoja :D Näin nämä Maijun treenit menee :D Ei ainakaan kisaradat sitten tunnu liian vaikeilta ;) Meillä on treeneissä semmoinen homma, että tehdään rataa ihan kilpailun omaisesti. Jos tulee virhe, niin korjataan niin kuin kisassa tekisi. Junnaamaan ei ekalla kierroksella jäädä. Toisella kierroksella on vasta lupa harjoitella ongelmakohtia. Jasun kanssa minulla on tosin lupa palkata sitä kesken rataa, että mielenkiinto hommaan säilyisi.
Tässä ratapiirros (ainakin ekat/viimeiset aidat saattaa olla kuvassa vähän väärissä kulmissa):
Jasu oli nyt taas jonkin verran haistelutuulella, mutta päätin nyt, että en hajoa siihen, vaan väännän sen radan läpi vaikka väkisin. Otin sen kutsuhyppynä ekan aidan takaa. Tästä sain palautetta, että tämmöisessä paikassa voisin lähteä koiran kanssa yhtä matkaa, mutta aidan takaa kumminkin juosten päin 2.aitaa. Tein nyt vähän liian ison kaarroksen ja se teki turhaa mutkaa Jasun juoksulinjaankin. Jasu haisteli aika paljon juostessaan renkaan ja suoran putken läpi mennessä. Putken jälkeen se lähtikin vähän seikkailemaan nenänsä kanssa, mutta sain sen kuitenkin kutsuttua takaisin radalle. Ohjasin viidennen aidan takaa ja jäin 5. ja 6. aidan väliin ohjaten Jasun 6. aidankin takaa. Tämä onnistui ihan hyvin. Sitten vaan päätin leikata 7. aidan vasemmalle puolelle. Tässä taisi oma vauhti vähän loppua, joten Jasunkin vauhti hidastui. Muutenkin lähetys 9. esteelle, putkeen, oli meille ihan uusi kulma, joten Jasua ei vetänyt mikään este tässä vaiheessa puoleensa. Sainkin ohjeen, että takaa leikaten 8. aidalle, olisi Jasu nähnyt renkaan, joka olisi voinut vetää sen verran, että vauhti olisi säilynyt. Putken jälkeen vauhtia sitten tuli taas lisää. Palkkasin Jasun 10. esteen, putken, jälkeen lelulla. Loppu meni ihan ok, mutta vauhti hidastui nyt 12. putkessa. Siellä ilmeisesti oli taas jotain hajuja. Voi tuota Jasun nenää..! Keinullekin mentiin ihan hienosti, vaikka huusin vahingossa ihan tosi kovaa käskyn "rengas!" Hyvä Jonna! ;)
Sitten pidettiin pieni tauko ja kokeiltiin rataa uudestaan. Nyt kokeiltiin niin, että tulisiko Jasuun vauhtia lisää, jos Maiju heittäisi sille lelun palkkioksi parissa kohtaa. Leluhan piti tietysti viedä Maijulle salaa, koska Jasu ei saanut huomata sitä. Ensimmäisen kerran pallo lensi toisen suoran putken jälkeen. Jasu kyllä jo ekan suoran jälkeen jäi ihmettelemään putken suulla seisovaa Maijua. Se on ihan uskomaton bongaamaan leluja! Mutta päästiin kuitenkin jatkamaan ja nyt vauhtia olikin paikoin ihan mukavasti. Pallohan se sieltä sitten lensi toisen putken jälkeen ja voi sitä riemua :D Sitten annoin salaa pallon taas Maijulle ja jatkettiin matkaa. Tällä kertaa Maiju meni palkkaamaan ennen keinua aidan okserin jälkeen. Jasuhan tietysti aavisti, että pallo on Maijulla ja 10. esteen, putken, jälkeen se kurvasi suoraan okserille.. Joo-o. Todettuaan, ettei pallo sitten ollutkaan siellä (kun eihän Maiju sitä tietenkään näyttänyt) se oli koko loppuradan "pallonetsimismoodissa", mutta vauhtia nyt kyllä oli ihan riittämiin. Ja siitä vauhdista pallo lensi taas palkkioksi. Lopuksi otettiin vielä suora ja loppuun pallopalkka. Keinu meni sitten ihan hienosti taas, vaikka oikeaa käskyä ei meinannut millään löytyä (mikä kumma siinä nyt oikein on..).
Näistä treeneistä opimme, että palkan pitää tulla vain ja ainoastaan minulta, muuten Jasu alkaa kisoissa bongaamaan kaikki ratahenkilöt. Ohan se jo ennenkin huomattu, mutta tulipa taas muistutuksena.. Ihan tyytyväinen kuitenkin olen treenirataan. Ei vaan pidä luovuttaa, vaikka Jasulla olisi muut jutut mielessä. Hyviä pätkiä siinä kuitenkin oli.
Keppejäkin treenailtiin omalla ajalla. Nyt on kuulemma viimeistään aika opettaa pujottelu vaikeammaltakin puolelta ohjattuna, jos sitä koira ei vielä osaa. Irrallisena esteenä pujottelu sujuu siltäkin puolelta Jasulla ihan hyvin. Otimme pari aitaakin siihen lisäksi, mutta ongelmia ei Jasulla ollut. Minulla vaan oikeastaan ohjatessa vähän vaikeammasta kulmasta. Omalla liikkeelläni sain Jasun menemään vähän ohi keppilinjasta. Mutta ei siinä mitään muuta, kuin että muistaa vaan tehdä pujotteluun menon mahdollisimman helpoksi. Kyllä jätkä muuten pujotella osaa.
Jane jatko2-ryhmä 6.8.2008
Meillä oli ekalla kerralla ns. lähtötasotesti. Rata oli heti paljon vaikeampi, kuin mitä ollaan jatko1-ryhmässä tehty. Yritin sitä vähän piirtääkin, mutta en nyt oikein enää muista tarkalleen kaikkien aitojen paikkoja. Radalla oli ensin pitkä kolmen aidan suora ja sitten mentiin kaarella olevaan putkeen. Putken jälkeen tuli pari aitaa, joissa koira kiersi takaa. Päätin ohjata sen valssilla. Sitten mentiin taas kaarevaan putkeen ja loppusuora oli yksi aita ja pituus.
Janella oli taas "en irtoa mihinkään" -päivä. Vauhtia sillä oli kyllä ihan älyttömästi, mutta se ei osannut yhtään lukea aitoja. Juoksi vaan suoralla kaikkien ohi.. Voi tuska. Meinasi ihan usko loppua. Valssi sentään onnistui ihan hyvin ja neiti meni innolla putkeen. No, tämä oli taas näitä päiviä. Janen lähtötasoa voisi ehkä kuvailla sanoin: "Nopea koira, joka ei osaa lukea esteitä". Tältä pohjalta siis lähdetään.
Kepit sentään sujuivat tänään taas paremmin. Nyt pujottelussa oli jo vähän vauhtia ja neiti osasi katsoa eteensä. Hyvähyvä :) Eka väli oli vaan paikoin vähän hakusassa. Edelleen ohjaan vain oikealta puolelta. Aion tehdä Janen kanssa niin kuin Jasunkin. Ensin opetan toisen puolen kunnolla. Uskon, että toisenkin oppii sitten kun osaa jo pujotella. Niin Jasu on ainakin oppinut. Ykkösluokassa kun riittää ihan hyvin, että ohjaa vain siltä helpommalta puolelta. Jotkut voi olla eri mieltä, mutta minä ajattelen asian näin ;)
Mentiin myös puomia. Se meni nyt aika huonosti. Janella on sama ongelma taas kosketusalustan kanssa, mikä sillä on tokossakin. Se nimittäin pyörähtää odottamaan palkkiota minulta. Eli pylly pyörähtää alas kontaktilta. Etutassut pysyy kyllä ihan nätisti alustalla. Voi voi.. Mitähän tämän asian kanssa tekisin. Mietin jo, että opettaisin Janen koskemaan takajaloillaan toiseen alustaan, jonka voisin jättää ylemmäs kontaktille. Toimisikohan se..? Mutta aina vaan isompi homma sitten häivyttää alustat pois..
Jasu 2-lk ryhmä 7.8.2008
Jasun kanssa meillä oli treeneissä melkein kokopitkä 3-luokan rata. Kun kakkosten ryhmässä ollaan, tehdään 3-luokan ratoja.. Ykkösissä taidettiin tehdä myös 3-luokan ratoja :D Näin nämä Maijun treenit menee :D Ei ainakaan kisaradat sitten tunnu liian vaikeilta ;) Meillä on treeneissä semmoinen homma, että tehdään rataa ihan kilpailun omaisesti. Jos tulee virhe, niin korjataan niin kuin kisassa tekisi. Junnaamaan ei ekalla kierroksella jäädä. Toisella kierroksella on vasta lupa harjoitella ongelmakohtia. Jasun kanssa minulla on tosin lupa palkata sitä kesken rataa, että mielenkiinto hommaan säilyisi.
Tässä ratapiirros (ainakin ekat/viimeiset aidat saattaa olla kuvassa vähän väärissä kulmissa):
Jasu oli nyt taas jonkin verran haistelutuulella, mutta päätin nyt, että en hajoa siihen, vaan väännän sen radan läpi vaikka väkisin. Otin sen kutsuhyppynä ekan aidan takaa. Tästä sain palautetta, että tämmöisessä paikassa voisin lähteä koiran kanssa yhtä matkaa, mutta aidan takaa kumminkin juosten päin 2.aitaa. Tein nyt vähän liian ison kaarroksen ja se teki turhaa mutkaa Jasun juoksulinjaankin. Jasu haisteli aika paljon juostessaan renkaan ja suoran putken läpi mennessä. Putken jälkeen se lähtikin vähän seikkailemaan nenänsä kanssa, mutta sain sen kuitenkin kutsuttua takaisin radalle. Ohjasin viidennen aidan takaa ja jäin 5. ja 6. aidan väliin ohjaten Jasun 6. aidankin takaa. Tämä onnistui ihan hyvin. Sitten vaan päätin leikata 7. aidan vasemmalle puolelle. Tässä taisi oma vauhti vähän loppua, joten Jasunkin vauhti hidastui. Muutenkin lähetys 9. esteelle, putkeen, oli meille ihan uusi kulma, joten Jasua ei vetänyt mikään este tässä vaiheessa puoleensa. Sainkin ohjeen, että takaa leikaten 8. aidalle, olisi Jasu nähnyt renkaan, joka olisi voinut vetää sen verran, että vauhti olisi säilynyt. Putken jälkeen vauhtia sitten tuli taas lisää. Palkkasin Jasun 10. esteen, putken, jälkeen lelulla. Loppu meni ihan ok, mutta vauhti hidastui nyt 12. putkessa. Siellä ilmeisesti oli taas jotain hajuja. Voi tuota Jasun nenää..! Keinullekin mentiin ihan hienosti, vaikka huusin vahingossa ihan tosi kovaa käskyn "rengas!" Hyvä Jonna! ;)
Sitten pidettiin pieni tauko ja kokeiltiin rataa uudestaan. Nyt kokeiltiin niin, että tulisiko Jasuun vauhtia lisää, jos Maiju heittäisi sille lelun palkkioksi parissa kohtaa. Leluhan piti tietysti viedä Maijulle salaa, koska Jasu ei saanut huomata sitä. Ensimmäisen kerran pallo lensi toisen suoran putken jälkeen. Jasu kyllä jo ekan suoran jälkeen jäi ihmettelemään putken suulla seisovaa Maijua. Se on ihan uskomaton bongaamaan leluja! Mutta päästiin kuitenkin jatkamaan ja nyt vauhtia olikin paikoin ihan mukavasti. Pallohan se sieltä sitten lensi toisen putken jälkeen ja voi sitä riemua :D Sitten annoin salaa pallon taas Maijulle ja jatkettiin matkaa. Tällä kertaa Maiju meni palkkaamaan ennen keinua aidan okserin jälkeen. Jasuhan tietysti aavisti, että pallo on Maijulla ja 10. esteen, putken, jälkeen se kurvasi suoraan okserille.. Joo-o. Todettuaan, ettei pallo sitten ollutkaan siellä (kun eihän Maiju sitä tietenkään näyttänyt) se oli koko loppuradan "pallonetsimismoodissa", mutta vauhtia nyt kyllä oli ihan riittämiin. Ja siitä vauhdista pallo lensi taas palkkioksi. Lopuksi otettiin vielä suora ja loppuun pallopalkka. Keinu meni sitten ihan hienosti taas, vaikka oikeaa käskyä ei meinannut millään löytyä (mikä kumma siinä nyt oikein on..).
Näistä treeneistä opimme, että palkan pitää tulla vain ja ainoastaan minulta, muuten Jasu alkaa kisoissa bongaamaan kaikki ratahenkilöt. Ohan se jo ennenkin huomattu, mutta tulipa taas muistutuksena.. Ihan tyytyväinen kuitenkin olen treenirataan. Ei vaan pidä luovuttaa, vaikka Jasulla olisi muut jutut mielessä. Hyviä pätkiä siinä kuitenkin oli.
Keppejäkin treenailtiin omalla ajalla. Nyt on kuulemma viimeistään aika opettaa pujottelu vaikeammaltakin puolelta ohjattuna, jos sitä koira ei vielä osaa. Irrallisena esteenä pujottelu sujuu siltäkin puolelta Jasulla ihan hyvin. Otimme pari aitaakin siihen lisäksi, mutta ongelmia ei Jasulla ollut. Minulla vaan oikeastaan ohjatessa vähän vaikeammasta kulmasta. Omalla liikkeelläni sain Jasun menemään vähän ohi keppilinjasta. Mutta ei siinä mitään muuta, kuin että muistaa vaan tehdä pujotteluun menon mahdollisimman helpoksi. Kyllä jätkä muuten pujotella osaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
