Ei tullut vieläkään.. sitä viimeistä nollaa meinaa. Janen kanssa kisattiin lauantaina kaksi starttia Kotkassa. No, onpa nyt sentään kisakausi avattu. Ei tullut kovin häikäiseviä suorituksia. Treenaamisen puute kyllä näkyin selvästi tekemisessä. Pitäisi varmaan päästä treenaamaan useammin kuin kerran tai kaksi kuukaudessa ;) Jännitin taas ihan liikaa ja Janekin oli paikoin vähän pihalla.. Tosin itseäni saan kyllä syyttää kaikista virheistä. Janehan menee juuri niin kuin sitä ohjaa.
Tässä videokooste kisoista:
Ekalta radalta 10 virhepistettä, mutta päästiin kuitenkin alle ihanneajan :D Eka rima tippui, kun omaa liikettä ei ollut mihinkään suuntaan. Sitten kämmäsin pujotteluun ohjauksen. Janella oli aika kiire kepeille. Se ei korjannut linjaansa, vaikka yritin kääntää sitä parempaan kulmaan ennen keppejä. Sitten vielä ajoin Janen päälle, joten se painoi kakkosväliin (näin ainakin järkeilin asian videolta ;)). Sitten vielä ihan surkea takaaleikkaus A:lla, jossa Jane meinasi kääntyä takaisin. Noita pitäisi vaan harjoitella! ..kun vaan pääsisi treenaamaan..
Toka rata alkoi ihan hienosti, mutta loppu lässähti ihan täysin. Mutta jo heti alussa Jane luki harmillisesti väärän esteen, en vetänyt sitä tarpeeksi sivuun niin kuin oli tarkoitus. Lopussa sitten unohdin hakea Janen putkesta, ajauduin ihan liikaa eteenpäin ja näin ollen se meni muurin ohi. Sitten alkoi niin huvittaa koko kämmäily, että unohdin radankin ja vielä putkella hävitin koiran :D Ihan naurattaa koko toilailu!
Jotenkin tuota videota katsellessa vaan huomaa, että oma liikkuminen ei ollut nyt ihan sitä, mitä se joskus on ollut. Monessa kohtaa tein ihan turhia kaarroksia ja vein koiraa väärään suuntaan. Ja kamalan jäykkää oli liikkuminen muutenkin. Janen saisi kyllä tosi kovaankin vauhtiin, jos vaan menisin itse sujuvasti ja kovaa päättäväisesti kohti seuraavaa estettä. Putkista ulostuloja pitäisi harjoitella. Jane ei ihan vielä tajua, että mihin olen sijoittunut radalla. Vähän epävarmuutta siinä havaittavissa, mutta enpä kyllä tarpeeksi hyvin edes kertonut sijoittumisestani. Ja tokan radan lopussa ihan selkeästi menin jo liian kauas. Eli irtoamiset, putkesta tulemiset, pujotteluun menot.. mitä muuta vielä? Kyllä riittäisi treenattavaa meillä. Nyt kyllä palaa kosketusalustatkin vähäksi aikaa taas kontakteille. Jane pysähtyy ihan liian ylhäällä. Jane on siitä erilainen kuin Jasu, että se ei sovella mitään radalla, se tekee juuri niin kuin sille on opetettu. Mutta sitten kun se jonkun jutun osaa, se tekee tosi innolla ja aina oikein.
Mutta tosiaan, onpa nyt ainakin kisakausi korkattu. Toivottavasti seuraavat kisat menee jo paremmin ;)
tiistai 30. maaliskuuta 2010
sunnuntai 21. maaliskuuta 2010
Polleparkissa treenaamassa
Oltiin viikonloppu kotikonnuilla Jyväskylässä. Päätin ostaa treenivuoron sunnuntaina Polleparkkiin, joten pääsin taas vanhojen treenikamujen kanssa treenailemaan. Olipa kerrassaan mukavaa! Molemmat koirat oli mukana, mutta Jane pääsi vaan radalle. Jasu sai levätä tällä kertaa.
Tehtiin tämmöistä rataa, joka oli mukailtu jostain Rauno Virran koulutuksesta:
Mentiin Janen kanssa ihan ekana radalle ja hain sen melkein suoraan autosta. Ekalla yrittämällä rata meni ihan super hienosti! Ihan yllätyin itsekin, kuinka koira toimi mahtavasti: luki hyvin esteitä ja meni LUJAAA! :) Anu kysyi, että mitä oikein olen sille syöttänyt :D Melkein tuli puhdas rata, viimeisessä putkessa Janen itsevarmuus ei kuitenkaan riittänyt, vaan se kääntyi ympäri. Kokeilin silloin ihan vaan lähetystä pimeään putkeen aidan takaa. Muuten rata oli lähes täydellinen. Loppusuorakin mentiin kovaa :) Tuollaisen meiningin kun saisi ensi viikonloppunakin kisoissa päälle, niin tuloksia tulisi!
Radan jälkeen Janen fiilis kyllä vähän laski, eikä samanlaiseen hurmioon enää päästy. Se ottaa nykyään vähän ärsyttävästi häiriötä toisista koirista. Nyt se sentään meni ihan lujaa silti radalla, mutta ei halunnut enää tarttua leluun yhtä hanakasti. Hiottiin alun vienti ekaan putkeen kuntoon. Tai siis lähinnä kääntö kolmannelta aidalta neljännelle. Siinä se nyt pääsi sujahtamaan pari kertaa putkeenkin väärässä kohtaa. Mutta viimein sain Janen kuuntelemaan ja kerran se jopa kääntyi luokseni ennen 3.aitaa! Hyvin kuunteli :D
Kepit meni tosi hyvin. Ekalla radalla vähän hosuin ohjauksessa, mutta Jane osaa kyllä hienosti korjata nuo tilanteet. Se ei häiriinny hosumisestani, vaan hakee kepit itsenäisesti. Hienoa! Rengaskin meni ihan upeasti vaikeasta kulmasta. Paitsi kyllä kerran, kun unohdin kokonaan ohjata Janen sinne. Jasu osaa hakea renkaan melkein kulmasta kuin kulmasta, Janelle se on vieläkin haastavampi.
Viimeisellä putkella kokeilin myös ohjata pakkovalssilla ja ihan kokonaan putken toiselta (oikealta) puolelta kiertäen. Pakkovalssiin en ehtinyt millään ja se tuntui luonnottomalta tuossa tilanteessa. Kaikkein paras ohjaus oli ohjata Jane putken "takaa". Siis ulkokaarretta. Se meni vallan mainiosti :) Loppusuora sitten spurtattiin yhtä matkaa. Mainio koira!
Tehtiin myös puomia ja harjoituksia siitä kontaktilta eri suuntaan kääntymisiä hypyille. Se sujui ihan ongelmitta ja Jane toimi taas tosi innokkaasti. Pikku hiljaa se alkoi treenin aikana sietää paremmin taas muita koiria. Tosi hyvää harjoitusta ensi viikonlopun kisoja ajatellen. Kyllä alkaa jo jännittää! Uskon kyllä, että nyt alkaa olla hyvät saumat saada se viimeinen nolla. Ohan sitä tässä jo tarpeeksi kauan yritettykin :D
Tehtiin tämmöistä rataa, joka oli mukailtu jostain Rauno Virran koulutuksesta:
Mentiin Janen kanssa ihan ekana radalle ja hain sen melkein suoraan autosta. Ekalla yrittämällä rata meni ihan super hienosti! Ihan yllätyin itsekin, kuinka koira toimi mahtavasti: luki hyvin esteitä ja meni LUJAAA! :) Anu kysyi, että mitä oikein olen sille syöttänyt :D Melkein tuli puhdas rata, viimeisessä putkessa Janen itsevarmuus ei kuitenkaan riittänyt, vaan se kääntyi ympäri. Kokeilin silloin ihan vaan lähetystä pimeään putkeen aidan takaa. Muuten rata oli lähes täydellinen. Loppusuorakin mentiin kovaa :) Tuollaisen meiningin kun saisi ensi viikonloppunakin kisoissa päälle, niin tuloksia tulisi!
Radan jälkeen Janen fiilis kyllä vähän laski, eikä samanlaiseen hurmioon enää päästy. Se ottaa nykyään vähän ärsyttävästi häiriötä toisista koirista. Nyt se sentään meni ihan lujaa silti radalla, mutta ei halunnut enää tarttua leluun yhtä hanakasti. Hiottiin alun vienti ekaan putkeen kuntoon. Tai siis lähinnä kääntö kolmannelta aidalta neljännelle. Siinä se nyt pääsi sujahtamaan pari kertaa putkeenkin väärässä kohtaa. Mutta viimein sain Janen kuuntelemaan ja kerran se jopa kääntyi luokseni ennen 3.aitaa! Hyvin kuunteli :D
Kepit meni tosi hyvin. Ekalla radalla vähän hosuin ohjauksessa, mutta Jane osaa kyllä hienosti korjata nuo tilanteet. Se ei häiriinny hosumisestani, vaan hakee kepit itsenäisesti. Hienoa! Rengaskin meni ihan upeasti vaikeasta kulmasta. Paitsi kyllä kerran, kun unohdin kokonaan ohjata Janen sinne. Jasu osaa hakea renkaan melkein kulmasta kuin kulmasta, Janelle se on vieläkin haastavampi.
Viimeisellä putkella kokeilin myös ohjata pakkovalssilla ja ihan kokonaan putken toiselta (oikealta) puolelta kiertäen. Pakkovalssiin en ehtinyt millään ja se tuntui luonnottomalta tuossa tilanteessa. Kaikkein paras ohjaus oli ohjata Jane putken "takaa". Siis ulkokaarretta. Se meni vallan mainiosti :) Loppusuora sitten spurtattiin yhtä matkaa. Mainio koira!
Tehtiin myös puomia ja harjoituksia siitä kontaktilta eri suuntaan kääntymisiä hypyille. Se sujui ihan ongelmitta ja Jane toimi taas tosi innokkaasti. Pikku hiljaa se alkoi treenin aikana sietää paremmin taas muita koiria. Tosi hyvää harjoitusta ensi viikonlopun kisoja ajatellen. Kyllä alkaa jo jännittää! Uskon kyllä, että nyt alkaa olla hyvät saumat saada se viimeinen nolla. Ohan sitä tässä jo tarpeeksi kauan yritettykin :D
keskiviikko 17. maaliskuuta 2010
Bulla-agi
Taas päästiin treenailemaan Sporttikoirahallille! Tällä kertaa mukaa lähti meidän lisäksi Ida, Ginny & Ronda, Maria, Luna & Rassi sekä mukana oli myös agilityn saloja opettelemassa Christel Janen pennun Donnan kanssa :) Maria oli suunnitellut meille treenin, jossa kiemuroita riitti ihan kerrakseen (puolet kiemuroista jätettiin vielä pois) :D Vähän ehdin huonosti tutustua rataan ja se näkyi kyllä heikoissa suorituksissa. Koirat toimi kyllä ihan superisti, mutta ohjaaja oli paikoin aika pihalla ;) Ohjasin mm. Jasun koko ajan pujotteluun väärälle puolen! Että "onpas kumma, kun koira ei osaa hakea pujotteluun" ;) Pitäis varmaan käydä treenaamassa useemmin..
Juoksin radan peräti 4 eri koiran kanssa :D Kerkisihän siinä sitten kokeilla jos jonkinlaista ohjaustekniikkaa. Nämä treenit on vaan vähän semmoisia mielenvirkistystreenejä. Vähän sovelsin kaikkea, en niinkään jaksanut jäädä hinkkaamaan yhtä kohtaa kuntoon. Jos sitten kun pääsee Janen kanssa taas kunnolla treenaamaan ryhmässä, pystyisi taas keskittymään asioihin paremmin.
Vaikeita kohtia oli minusta hypylle 4 vienti. Kulma tuli tosi tiukaksi, jos ohjasi muurin vasenta puolta. Toisaalta taas alku meni paremmin, kun otti koiran 2.hypyn takaa pakkovalssilla. Myös 8.hyppy oli vaikea. En oikeen vielä keksinyt siihen mitään järkevää tapaa ohjata. Jäämällä renkaan oikealle puolen, sai koiran hyvin vedettyä hypyn ohi, mutta taakse kääntäminen osoittautui hankalaksi. Jos yritti ohjata renkaan vasemmalta puolen, koira (ainakin Jasu) väkisinkin luki hypyn suoraan, koska olin auttamattomasti myöhässä. Renkaalta tuli niin kova vauhti joka tapauksessa, olin kummalla puolella hyvänsä.
Lopussa vaikein kohta oli ehkä pujottelu. Ainakin mun omille koirille. Jasu ei millään meinannut osua oikeaan väliin (olisiko sekin ollut syynä, että ohjasin sen ajatuksissani ekoilla kerroilla ihan väärälle puolen ;)). Mutta sitten kun oikein alettiin hioa, niin Jasu haki joko toiseen väliin (käänsin sitä liikaa) tai sitten meni putkeen (käänsin sitä liian vähän). Vaikeaa! Mutta hyvää harjoitusta Jasun kanssa, koska se ei todellakaan osaa kovin itsenäisesti hakea pujotteluun. On tosi riippuvainen ohjauksesta. Jane taas jää vaan möllöttämään ja odottamaan, että "kerro nyt, että minne pitää mennä" ja sujahtaa sitten oikeaan väliin. Sen kanssa vaan tuotti ongelmia (taas) edessä suorana häämöttävä putki. Kun silloin ei millään malttaisi pujotella loppuun asti! Maria antoikin hyvän ohjeen, että silloin ei annetakaan Janelle palkaksi mennä putkeen, vaan lelu lentää heti pujottelun jälkeen. Se toimi :)
Juoksin radan myös Ginny-corgin ja Marian Luna-russelin kanssa. Ginnyn kanssa yhteistyö pelasi minusta paremmin kuin viimeksi. Idalla oli vähän vaikeuksia saada Ginny irtoamaan putkeen, mutta minun kanssa se sujui ihan hyvin. Varmaan siinä oleellinen ero oli liike, Ida kun ei ison vauvavatsansa kanssa voinut ollenkaan juosta radalla. Ginnyn kanssa haastavinta on ehkä se, että se ei pitkänä koirana todellakaan taivu niin nopeasti kuin russeli. Välillä meinaa unohtaa tehdä ohjaukset vähän laajemmin ja pitkää runkoa ajatellen.
Luna ei meinannut oikein lähteä mun kanssa radalle, mutta saatiin me lopulta ihan hyviä pätkiä tehtyä. Oli kyllä mielenkiintoista kokeilla koiraa, jonka kanssa on pennusta asti tehty agilityä ja opetettu lukemaan ihan täydellisesti ohjausta. Luna kisaa 3-luokassa ja se on yhtä sertiä vaille valio. Toisaalta oli kyllä jännä huomata, että kaikki nämä 4 koiraa oli kyllä sinänsä hyvin samanlaisia. Samanlaisella ohjauksella ne toimi ihan ok ja luki ohjausta hyvin samalla tavalla. En oikeastaan pysty hirveästi eroavaisuuksia luettelemaan. Jasu ehkä on eniten tuulispää, joka tykkää tehdä omia ratkaisuja ;) Ginny taas tykkää komentaa ja nyppästä lahkeesta välillä ;) Jane ja Luna on aika samanlaisia, mutta Janen kanssa kokemattomuus vielä näkyy. Paljon pitäisi vain harjoitella ja harjoitella. Mutta olen iloinen, miten Janen vauhti alkaa olla jo ihan maksimissaan välillä!
Niin, vielä Janen pentusesta Donnasta. Olipa kiva nähdä sitäkin pitkästä aikaa! Donna on älyn pieni russeli, mutta se kasvatti itselleen hirmuisen pitkät jalat :D Vauhtia siis ilman muuta on vaikka muille jakaa. Häntä viuhui lähes taukoamatta ja muutenkin luonne oli tosi samanlainen kuin Janella. Lelusta Donna tarraa kovaa kiinni ja leikkii taisteluleikkiä raivoisasti! Hienoa! Donnan kanssa tehtiin ihan pieniä pätkiä. Paria estettä kerrallaan. Christelillekin kun kaikki on vielä niin uutta. Vähän vielä Donnalle oli epäselvää, että mitä esteillä pitää tehdä (että aidan ohi ei juosta, vaan siitä hypätään yli ;)), mutta teki kyllä juuri niin kuin Christel ohjasi. Keinu oli vielä vähän jännä. Hienosti kyllä Donna juoksi keinun päähän, mutta keinumisliike vähän jänskätti. Annoin vinkin, että olisi hyvä opettaa Donna juoksemaan suoraan keinun päähän ja vasta sitten alkaa laskemaan keinua avustajan avustuksella. Janelle on keinu opetettu niin ja sillä se on pysynyt aika nopeana. Että siis palkka tulee aina keinun päästä.
Treenien jälkeen oli hyvä syödä vähän pullaa ja juoda kahvia. Olihan tämä Bulla-agi ;)
Juoksin radan peräti 4 eri koiran kanssa :D Kerkisihän siinä sitten kokeilla jos jonkinlaista ohjaustekniikkaa. Nämä treenit on vaan vähän semmoisia mielenvirkistystreenejä. Vähän sovelsin kaikkea, en niinkään jaksanut jäädä hinkkaamaan yhtä kohtaa kuntoon. Jos sitten kun pääsee Janen kanssa taas kunnolla treenaamaan ryhmässä, pystyisi taas keskittymään asioihin paremmin.
Vaikeita kohtia oli minusta hypylle 4 vienti. Kulma tuli tosi tiukaksi, jos ohjasi muurin vasenta puolta. Toisaalta taas alku meni paremmin, kun otti koiran 2.hypyn takaa pakkovalssilla. Myös 8.hyppy oli vaikea. En oikeen vielä keksinyt siihen mitään järkevää tapaa ohjata. Jäämällä renkaan oikealle puolen, sai koiran hyvin vedettyä hypyn ohi, mutta taakse kääntäminen osoittautui hankalaksi. Jos yritti ohjata renkaan vasemmalta puolen, koira (ainakin Jasu) väkisinkin luki hypyn suoraan, koska olin auttamattomasti myöhässä. Renkaalta tuli niin kova vauhti joka tapauksessa, olin kummalla puolella hyvänsä.
Lopussa vaikein kohta oli ehkä pujottelu. Ainakin mun omille koirille. Jasu ei millään meinannut osua oikeaan väliin (olisiko sekin ollut syynä, että ohjasin sen ajatuksissani ekoilla kerroilla ihan väärälle puolen ;)). Mutta sitten kun oikein alettiin hioa, niin Jasu haki joko toiseen väliin (käänsin sitä liikaa) tai sitten meni putkeen (käänsin sitä liian vähän). Vaikeaa! Mutta hyvää harjoitusta Jasun kanssa, koska se ei todellakaan osaa kovin itsenäisesti hakea pujotteluun. On tosi riippuvainen ohjauksesta. Jane taas jää vaan möllöttämään ja odottamaan, että "kerro nyt, että minne pitää mennä" ja sujahtaa sitten oikeaan väliin. Sen kanssa vaan tuotti ongelmia (taas) edessä suorana häämöttävä putki. Kun silloin ei millään malttaisi pujotella loppuun asti! Maria antoikin hyvän ohjeen, että silloin ei annetakaan Janelle palkaksi mennä putkeen, vaan lelu lentää heti pujottelun jälkeen. Se toimi :)
Juoksin radan myös Ginny-corgin ja Marian Luna-russelin kanssa. Ginnyn kanssa yhteistyö pelasi minusta paremmin kuin viimeksi. Idalla oli vähän vaikeuksia saada Ginny irtoamaan putkeen, mutta minun kanssa se sujui ihan hyvin. Varmaan siinä oleellinen ero oli liike, Ida kun ei ison vauvavatsansa kanssa voinut ollenkaan juosta radalla. Ginnyn kanssa haastavinta on ehkä se, että se ei pitkänä koirana todellakaan taivu niin nopeasti kuin russeli. Välillä meinaa unohtaa tehdä ohjaukset vähän laajemmin ja pitkää runkoa ajatellen.
Luna ei meinannut oikein lähteä mun kanssa radalle, mutta saatiin me lopulta ihan hyviä pätkiä tehtyä. Oli kyllä mielenkiintoista kokeilla koiraa, jonka kanssa on pennusta asti tehty agilityä ja opetettu lukemaan ihan täydellisesti ohjausta. Luna kisaa 3-luokassa ja se on yhtä sertiä vaille valio. Toisaalta oli kyllä jännä huomata, että kaikki nämä 4 koiraa oli kyllä sinänsä hyvin samanlaisia. Samanlaisella ohjauksella ne toimi ihan ok ja luki ohjausta hyvin samalla tavalla. En oikeastaan pysty hirveästi eroavaisuuksia luettelemaan. Jasu ehkä on eniten tuulispää, joka tykkää tehdä omia ratkaisuja ;) Ginny taas tykkää komentaa ja nyppästä lahkeesta välillä ;) Jane ja Luna on aika samanlaisia, mutta Janen kanssa kokemattomuus vielä näkyy. Paljon pitäisi vain harjoitella ja harjoitella. Mutta olen iloinen, miten Janen vauhti alkaa olla jo ihan maksimissaan välillä!
Niin, vielä Janen pentusesta Donnasta. Olipa kiva nähdä sitäkin pitkästä aikaa! Donna on älyn pieni russeli, mutta se kasvatti itselleen hirmuisen pitkät jalat :D Vauhtia siis ilman muuta on vaikka muille jakaa. Häntä viuhui lähes taukoamatta ja muutenkin luonne oli tosi samanlainen kuin Janella. Lelusta Donna tarraa kovaa kiinni ja leikkii taisteluleikkiä raivoisasti! Hienoa! Donnan kanssa tehtiin ihan pieniä pätkiä. Paria estettä kerrallaan. Christelillekin kun kaikki on vielä niin uutta. Vähän vielä Donnalle oli epäselvää, että mitä esteillä pitää tehdä (että aidan ohi ei juosta, vaan siitä hypätään yli ;)), mutta teki kyllä juuri niin kuin Christel ohjasi. Keinu oli vielä vähän jännä. Hienosti kyllä Donna juoksi keinun päähän, mutta keinumisliike vähän jänskätti. Annoin vinkin, että olisi hyvä opettaa Donna juoksemaan suoraan keinun päähän ja vasta sitten alkaa laskemaan keinua avustajan avustuksella. Janelle on keinu opetettu niin ja sillä se on pysynyt aika nopeana. Että siis palkka tulee aina keinun päästä.
Treenien jälkeen oli hyvä syödä vähän pullaa ja juoda kahvia. Olihan tämä Bulla-agi ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
