Yllä eka rata mitä tehtiin viikko sitten perjantaina. Alku oli radassa se haastavin ja sitä hinkattiinkin jonkin aikaa. Idea oli, että alku ohjattiin A-esteen puolelta ja niin, että koira mentiin ottamaan vastaan 3 hypyn ekan siivekkeen tienoilta. Eli oikealla kädellä käännettiin koira 2 hypylle. Ajoitus oli tosi tärkeä tässä. Alkuun Jane tietysti ohitti hypyn monta kertaa. Helpotettiin sitten hieman niin, että menin lähemmäs 2 hyppyä ja heitin palkkaa hypyn taa. Seppo myös sanoi minulle ajoituksen, milloin pitää kääntää. Lopulta opittiin Janen kanssa uusi asia oikein hienosti :)
Meille vaikeimmaksi kohdaksi osoittautui kuitenkin valssi, joka tuli tehdä 4 hypyn taa kohti 5 hyppyä. Niin.. nimenomaan KOHTI 5 hyppyä. Tämä oli minulle uskomattoman vaikea asia. Valssi valui liikaa 4 hypyn taa, enkä saanut tehtyä samalla vekkiä (joka myös olisi pitänyt tulla ennen 5 hyppyä). Vaikeaa! Jane meni joka kerta hypylle nro 7 ennen 6 hyppyä. Ei saatu kohtaa kuntoon, koska ei ollut tarpeeksi aikaa. Muutan rata sujui ihan suht ongelmitta. Paitsi ekan kerran Jane karkasi keinulle (joka oli ihan hämäyksenä), kun valuin taas itse liikaa ja blokkasin ekan keppivälin sen näköpiiristä. Ekan kerran myös muurin jälkeinen elämä oli vaikeaa. Käänsin taas itseni liian nopeasti ja Jane jäi selän taa. Tuollaisissa tilanteissa pitäisi vaan malttaa odottaa koiraa.
Sitten viime keskiviikon rata. Tässäkin tuli esiin ihan erilainen ratasuunnitelma, kuin mitä olisin itse valinnut. Seppo nimittäin kehotti menemään alun puomin vasenta puolta. Tämä osoittautui Janelle yllättävän vaikeaksi, vaikka putken jälkeen tulevan hypyn piti olla ihan selvää pässinlihaa eikä puomin layeroinnin pitänyt hämätä tässä koiraa. Itse kurotin liikaa kohti hyppyä ja tein siitä liian ison numeron. Pari kertaa otettiin niin, että Seppo palkkasi hypyn taa. Sitten ei tarvinnut enää kuin juosta vaan. Tämmöisiä pitäisi opetella. Jane oli ihan liikaa taas kiinni minussa.
Seuraavaksi tuli sitten taas kökköjä valsseja hypyillä 7 ja 9. Oikeesti, valssini ovat aivan surkeita! Ne eivät mene kohti seuraavaa estettä ja kumartelen liikaa. Huonoissa valsseissa Janen vauhti hidastuu ja se muuttuu epävarmaksi. Seppo neuvoi, miten palkkaan Janea valsseissa. Pitäisi palkata enemmän hypyiltä, niin Jane saisi intoa ja varmuutta suorittaa niitäkin. Ihan loppuun asti ei päästy tätä rataa, kun oli niin monta korjattavaa asiaa. A:n jälkeenkin onnistuin tässä jättämään Janen selän taa. Seppo sanoi, että kun juoksen eteenpäin ja näytän korkealla kädellä hyppyä, toinen käsi jää monesti selän taa. Jane monesti tulkitsee sen niin, että yritän tehdä persjättöä. Tuollaisessa tilanteessa pitäisi katsoa koiraa, eikä kääntää sille selkää.
Saatiin kotiläksyksi harjoitella niitä valsseja ja suoraan juoksua. Käytiin siis eilen Ojangossa vähän lenkkeilemässä ja samalla tehtiin yllä oleva pieni radanpätkä. Eli perjantain radan alkuosa ja sitten vähän valssikieputusta. Tein myös muutaman kerran irtoamista niin, että jätettiin 8 hyppy pois. Alku (hypyt 1-5) meni tosi hyvin joka kerta :) Kontaktin jälkeen oma meno taas lässähti monta kertaa. Heti tajusin, että mikä mätti taas, kun Jane hyppäsi 7 hypyn ihan liian pitkäksi. Valssin valmistelu piti aloittaa heti A-esteeltä. Lelun kanssa sainkin Janen sitten kääntymään tosi tiukasti. Lähinnä lelu oli kyllä nyt itseäni varten, että sain siitä turvaa ja tajusin alkaa toimimaan oikeassa kohtaa. Tämä oli tosi opettavainen harjoitus minulle itselleni!
