Tässä vielä kuvin selitettynä ohjaustekniikat ja niiden erot (piirretyt ukkelit selventävät kuvioita):
Harjoittelimme ohjauskuvioita ihan lyhyellä radanpätkällä, joka selvensi minkälaisissa tilanteissa niitä voisi käyttää. Twisteri olisi hyvä valinta, jos esimerkiksi tällä radalla koira pitäisi ohjata toiselta aidalta kepeille. Ensin koira heitetään vasemmalla kädellä esteen taakse. Sen jälkeen ohjaaja siirtyy toisen siivekkeen eteen ja ottaa koiran hypystä alas oikealla kädellä naama koiraan päin. Sitten ohjaaja kääntyy oikean käden suuntaan ympäri ja vaihtaa ohjaavan käden samalla vasempaan. Tässä kouluttaja sanoi neuvoksi, että jos tuntuu siltä, että koira hyppää syliin, ohjaaja on jo myöhässä. Tarkoitus siis olisi, että liike olisi sujuva ja ohjaaja vähän koiran edellä. Oleellista twisterissä on, että koira juoksee aidan siivekkeen ja ohjaajan välistä. Käännös on tiukka ja koiran saa nopeasti seuraavalle esteelle, joka tässä tapauksessa oli pujottelu.
Saksalaista voisi käyttää esimerkiksi tilanteessa, jossa koira tulisi ohjata pujottelun sijasta aidalle. Saksalainen sujui meiltä yksittäisellä aidalla ihan ok, mutta radanpätkällä se tuotti suuria vaikeuksia. Saksalaiseen lähdetään samaan tapaan kuin twisteriin, koira heitetään vasemmalla kädellä aidan siivekkeen taa. Mutta koira otetaankin nyt alas niin, että selkä on siihen päin. Kuitenkin käytetään oikeaa kättä ohjaamiseen samoin kuin twisterissäkin. Kun koira on selän takana ja laskeutumassa alas hypyltä se otetaan ohjaukseen oikeaan käteen, joka siirtyy koiran nenän eteen. Saksalaisessa siis ohjaaja jää siivekkeen ja koiran väliin. Taas onnistuessaan saksalaisessakin saadaan aikaan upea tiukka käännös seuraavalle esteelle. Joo, meiltä tämä vaatii vielä hieman harjoittelua. Onneksi sentään harjoitteluun ei tarvita kuin yksi oma este. Ja sellaisiahan meiltä löytyy kotoa :)
Ehdittiin ohjauskuvioiden jälkeen vielä kokeilla Jasun kanssa keinua. Se meni taas hienosti! Palkkasin edelleen Jasun ihanalla vinkulelulla, mutta en näyttänyt sitä sille ennen keinun laskeutumista. Jasu meni silti hienosti ja vielä kahteen kertaan! Upeaa! Nyt keinupelko taitaa olla voitettu. Itsekin huomaan edistyneeni keinulle ohjauksessa. Jasulle ei saa missään nimessä näyttää eleillä, että keinu olisi jotenkin epäilyttävä paikka. Muuten se alkaa epäröidä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti