Kesät ekat jäljet

Käytiin Hennan kanssa eilen tekemässä metsään jäljet koirille. Jasulle teimme noin 170m pitkän jäljen, jossa oli yksi kulma ja ensimmäisellä suoralla makaus. Janelle tehtiin lyhyt (noin 100m) suora jälki. Tänään kävimme ajamassa jäljet. Meidän koirista jäljesti ensin Jasu. Alku osoittautui hieman vaikeaksi. Maasto oli todella kuivaa ja jäljen haju oli varmaan sen takia aika heikko. Jasu pyöri pitkään ympyrää ja etsi oikeaa suuntaa. Lopulta suunta löytyi ja Jasu eteni upeasti jäjellä. Makauksenkin se löysi hienosti, vaikka kierteli vähän ennen sitä. Kulma osui jäljellä todella hankalaan paikkaan. Kulma oli tiheän risukon jälkeen. Jasu haisteli pitkään risukkoa ja oli menossa ihan oikeaan suuntaan, mutta palasi kuitenkin takaisin tarkistamaan, että suunta oli oikea. Hetken siinä tuumittuaan, Jasu kiersi risukon ja löysi kulman. Käännös meni ihan hienosti. Sen jälkeen tuli toinen vähän risukkoisempi kohta. Jasu eteni ihan oikeaan suuntaan, mutta alkoi pyöriä ympyrää ja lähti kulkemaan väärään suuntaan. Tässä kohtaa jouduin hieman avittamaan sitä ja näytin risukossa menevää jälkeä. Sitten Jasu jatkoi taas hienosti etenemistä. Loppumakauskin löytyi helposti, vaikka sinne tultiin taas vähän mutkan takaa. Taisi haista herkut niin kovasti nenään ;)

Vaikka hieman jäljellä säätöä tulikin, Jasun työskentely jäljellä näyttää (ainakin minun silmään) todella upealta. Jasu etenee itsenäisesti, eikä todellakaan halua minulta apua. Se osaa palata hienosti takaisinpäin jäljelle, jos ei ole ihan varma suunnasta. Makaustenkaan näytössä ei ole mitään epäselvää. Jasu oikein tökkii niitä tassullaan, etsien parempaa hajua. Jasu on myös oppinut heti metsään mennessä, että nyt ollaan jäljestämässä. Nuuskutus alkaa välittömästi. Vauhtiakin on tullut suoritukseen ihan mukavasti lisää. Edelleen olen sitä mieltä, että tämä on Jasu laji. Missään muualla pikkujätkä ei osoita samanlaista keskittymistä ja työskentelyä.

Seuraavaksi sitten pääsi jäljestämään Jane. Janenkin liikkeistä jäljelle mennessä saattoi huomata, että sekin tiesi jo mitä ollaan tekemässä. Alussa vähän mokattiin. Nimittäin vielä tiirailtiin, että missä se alkumakaus nyt onkaan, neiti oli sen jo löytänyt ja aloittanut jäljestämisen. Sitten tajusin, että tuossahan se on ja tyttöhän on jo työn touhussa. Hienoa :) Janekin osoitti nyt oikein hyvää työskentelyä jäljellä. Viime syksyn hösötys tuntui nyt olevan kadonnut. Neiti työskenteli paljon rauhallisemmin ja tarkasti. Pientä arkuutta kuitenkin välillä oli ilmassa. Taisi veren haju vähän vielä jännittää nuorukaista. Mutta neiti kuitenkin kokosi rohkeutensa ja jatkoi hienosti melkein loppuun asti. Lopussa tuli nimittäin pieni eksyminen ja minun piti vähä avittaa löytämään jälki uudestaan. Mutta makaukset löytyi kuitenkin hienosti. Hyvä Jane!

Olen todella tyytyväinen molempien koirien suoritukseen. Jane kaipaa vielä vähän varmuutta, mutta muuten homma näyttää jo todella lupaavalta. Jasun kanssa meillä on tähtäimessä avo-luokan mejäkokeet, jotka saattavat olla hyvinkin pian. Meille saattoi nimittäin tarjoutua yksi varapaikka. Ikävä kyllä Jasu ei voi kilpailla kuin avoimessa luokassa, kun sillä ei ole näyttelytulosta. Harmi. Jos koirassa olisi potentiaalia, emme siltikään saa edetä seuraavaan luokkaan. Mutta mielenkiinnolla odotan mitä Janesta kehittyy. Opetellaan nyt tuota kilpailuhommaa ensin vähän Jasun kanssa. Jos sitten Janesta olisi joskus menemään myös kokeisiin. Ja ainahan Jasukin voi jäljestystä omaksi iloksi harrastaa.