Nyt olikin oikein toiminnallinen viikonloppu, kun olimme Jasun kanssa agilitykurssilla. Kurssi oli suunnattu kilpailemaan aikoville koirakoille. Yksikään ei siis ollut vielä virallisissa kisoissa käynyt. Kurssilla oli yhteensä 6 koirakkoa ja molempina päivinä kaksi kouluttajaa. Rakennettiin kaksi rataa ja jaettiin porukka kahteen osaan. Ensin tutustuttiin kouluttajan avustuksella 3 hengen porukassa toiseen rataan ja suoritettiin se koirien kanssa. Sitten vaihdettiin rataa ja kouluttajaa. Eli yhteensä suoritimme kaksi rataa, eli neljä rataa koko viikonlopun aikana.
Jasun tassu vähän oireili perjantai-iltana, joten meiltä jäi melkein menemättä koko kurssille. Löysin Jasun varpaan välistä ikävän kipeän pahkuran, joka oli hieman tulehtunut. Kenties joku pieni kivi oli jäänyt anturan väliin ja hangannut. Lauantai-aamuna menimme kuitenkin hallille ja katsoin Jasun liikkumista. Se ei näyttänyt liikkuvan mitenkään oudosti, joten meidän ei onneksi tarvinnut jättää kurssia väliin. Jasu suoritti radat kuitenkin tossu jalassa varmuuden vuoksi, mutta se ei kyllä tuntunut yhtään haittaavan menoa :)
Ensimmäinen rata oli oikein vauhtirata (kuva yllä). Heti rataan tutustumisessa mietin, että tämä rata tulee tuottamaan meille ongelmia. Kepit kahteen kertaan ja keinu.. Se sai radan tuntumaan aika vaikealta. Kouluttajana tällä radalla oli "russelikonkari" Kiti. Parempaa agilityasiantuntijaa ja varsinkin russelimielessä saa varmasti hakea :) Kävimme radan vaihe vaiheelta kunnolla läpi ennen kuin otimme koirat kehiin. Kun näytin, miten ohjaisin Jasun putkelta (4.este) pujotteluun (5.este), Kiti korjasi heti ohjauskulmaani. Jos yrittäisin liian tiukkaa kurvia, vaikeuttaisin vaan Jasun kulmaa pujotteluun mennessä. Eli laaja käännös radan "päädyssä" ja kunnon rauhallinen suora ohjaus kepeille. Pitkä suora putken jälkeen toi mukanaan myös omanlaisiaan vaikeuksia. Renkaan jälkeen (11.este) ohjaaminen aidalle eikä pussiin tulisi olemaan ongelma. Samoin kahden aidan jälkeen toistamiseen kepeille. Koira täytyisi ottaa noissa paikoissa peruuttamalla haltuun.
No, miten tämä rata meiltä sitten sujui. Ihan yllättävän hyvin! Vauhdin piti olla hurja ja hiki kyllä virtasi. Keinulla myös tarvitsimme vielä edelleen apukallistajaa. Pieniä ongelmia tuli ensin kepeille viennissä, mutta niistä kyllä selvittiin kun otettiin rauhallisemmin uudestaan. Siis keinustakin selvittiin aika lailla matelemalla. Ongelmia tuotti sitten se putken jälkeinen suora, kun en saanut Jasua aluksi vedettyä mukaani aidoille (esteet 12 ja 13) ja pujotteluun (este 14). Sitten vaan suoraa hinkattiin uudestaan ja uudestaan, niin onnistuihan se. Liikkeen täytyi olla lähestulkoon sivusuuntaista peruuttamista, jotta koira tuli oikein mukana. Mutta hyvä! Pujottelu meni melkein aina täydellisesti! Pujottelun jälkeen sitten yritin ehtiä juosta putken toiselle puolelle radan reunalle. Kokeilin sitä pari kertaa, mutta en ehtinyt. Siispä menin putken vasemmalta puolen. Myös loppuun asti juoksin esteiden vasenta puolta, koska takaaleikkaus suoralla meillä ei vielä oikein onnistu. se tuntui vähän liian peruuttamalla kohti keinun puoleista sivua.
Toinen rata oli (kuva yllä) tuntui rataan tutustumisessa vähän helpommalta kuin edellinen rata. Mutta tällä radalla meillä oli kuitenkin aika suuria ongelmia. Sanoin kouluttajalle aluksi, ettei meillä ole ollut vaikeuksia kontakteilla, mutta olinkin väärässä. Kontaktiongelmat koituivat juuri kohtaloksemme tällä radalla. Heti ensimmäinen ongelma tuli nimittäin puomin alastulossa. Olen päästänyt Jasua liikaa luisumaan pois kontaktilta. Palkkaan sen kyllä siihen, mutta en jätä sitä sen jälkeen vielä odottamaan. Vaan kun nousen ylös palkkaamasta, niin Jasukin pomppaa samalla pystyyn, kun en vaadi sitä pysymään pidempään kontaktilla. Joten meno seuraavalle aidalle (4.este) oli aika vaikeaa, koska Jasu ehti liikaa edelleni. Jasu olisi pitänyt ohjata aidalle kahdella kädellä, jotta rintamasuunta pysyi oikeana, mutta vasen käteni jäi usein liian näkymättömäksi. Hinkkasimme kohtaa aika monta kertaa ja sain lopulta Jasun menemään suoraan esteelle, mutta kontakti oli edelleen aika hätäinen. Seuraava ongelma oli saada Jasu menemään putkeen. En tiedä oikein miksi se oli tällä kertaa niin vaikeaa, koska putkien kanssa meillä ei ole juuri ongelmia ollut. Nyt siis vaan piti kiinnittää rintamasuuntaan huomiota ja todella käskeä Jasu menemään putkeen. Kun putkikohta saatiin kuntoon seuraava ongelmakohta oli A-esteellä. Koetin vetää Jasun A:lle samaan tyyliin, kuin tein edellisellä radalla vedon pujottelulle. Mutta ohjaukseni oli aika hätäinen ja ajauduimme liian lähelle A:ta.. Voivoi.. kun oli niin vaikeaa. Tämänkin kohdan saimme lopulta kuntoon, mutta olipas se kovan työn takana.. Kun vaan itse lopettaisin hätäilyn ja alkaisin ohjata sitä koiraa..
sunnuntai 25. marraskuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti