Noutamista ja alo-liikkeitä

Kun tokohommat ovat junnanneet jo jonkin aikaa paikoillaan, päätin alkaa treenaamaan koirien kanssa taas pitkästä aikaa noutamista. Janen kanssa viimeksi taidettiin alkeellisia noutotreenejä pitää keväällä, joten asia on arvattavasti taas unohtunut. Janellahan ei ole juuri minkäänlaista mielenkiintoa kanniskella esineitä, joten noutamisen harjoittelu on aloitettava ihan alusta opettamalla Jane ensin koskemaan haluttuun esineeseen. Jasulla taas on jo lähestulkoon minkä tahansa esineen nouto ihan luontainen asia, mutta agitreeneissä olen huomannut, että se on päässyt vähän unohtumaan. Esineet kun eivät enää palaudu minun käteeni vaan jäävät johonkin matkan varrelle. Esineen käteen asti palauttamista pitäisi siis vahvistaa Jasun kanssa.

Eilen aloitettiin treenit kotona. Janen kanssa aloitettiin ensin naksuttimen avulla kapulaan koskemisharjoituksilla. Koskemisen se oppi taas heti ja hampailla koskeminenkin seurasi hyvin nopeasti. Muutaman kerran Jane nosti vähän kapulaa ilmaankin oma-aloitteisesti ja siitä seurasi sitten oikein superpalkka. Neiti on vaan aika huvittava, kun se alkaa pitää semmoista turhautumismurinaa, kun ei tiedä mitä sen halutaan tekevän. Se kokeili esimerkiksi työntää kapulaa nenällä ja pyörittää sitä tassuilla :D Pidettiin pari pientä luovaa taukoa, kun murina alkoi mennä jo melkein haukkumiseksi ja neiti ei muistanut, että mistä se superpalkka nyt tulikaan. Mutta lopetettiin kuitenkin lopulta onnistuneeseen suoritukseen. Kyllä se siitä varmaan kun vaan jaksettaisiin nyt treenailla. Meillä ei nimittäin ole ikinä tokossa asiaa avoimeen luokkaan ellei Jane pian jo ala opetella noutoa.

Jasun kanssa harjoiteltiin kotona erilaisten lelujen käteen palauttamista. Ihanhyvin palautuivat pallo, naru ja marsu-pehmo. Vessapaperirulla ja kova punainen pallo oli vaikeampia :D Mutta aika nopeasti Jasu taas hoksasi, että namin saa vain lelun käteen asti tuomalla. Tämähän oli Jasusta ihan mahtava leikki :D

Tänään sitten kun kävin apukouluttamassa agilityryhmää Killerillä, pidettiin pieni treenisessio sen jälkeen. Janen kanssa vedettiin läpi kaikki alokasluokan liikkeet hyppyä ja luoksepäästävyyttä lukuun ottamatta. Seuraaminen meni nyt oikein hyvin hihnassa. Mutta ilman hihnaa oli vähän vaikeuksia. Jane alkoi jätättämään, kontakti katosi välillä ja seuraamispaikka valui vähän sivulle.. Otin sitten vähän lyhempiä pätkiä ja annoin namin vauhdista polveni kohdalta. Seuraamista ilman hihnaa pitää nyt treenata. Sitä on tehty vähemmän, joten Jane ehkä ihmettelee vapaana heiluvaa vasenta kättäni. Annoinkin välillä namia oikealla kädellä, ettei se ala seuraamaan vasenta kättä.

Liikkeestä seisominen ja maahan meno sujuivat nyt tosi hyvin :) Olen vaan päättänyt, etten pyydä nyt Janea ollenkaan istumaan lopussa, ettei se ala ennakoida. Palkkasin siis vaan seisomisesta ja maassa olosta, sitten vapautin ja riehutin tyttöä vähän.

Luoksetulossa vahvistin kyllä istumista. Janella kun on tapana usein mennä makaamaan sen jälkeen kun jätän sen paikoilleen. Kävin palkkaamassa kerran, ennen kuin pyysin sen tulemaan sivulle. Enkä ottanut nyt kovin pitkää etäisyyttä. Ihan suht vauhdikkaasti luoksetulo nyt taas sujui. Toki siinä tuli taas vähän turha kaarros perusasentoon tullessa.

Lopuksi otettiin vielä lyhyt paikkamakuu. Viimeksi treeneissä Jane lähti vähän hiippailemaan, joten nyt otin varman päälle. Nätisti Jane pysyi makaamassa arviolta jotain minuutin verran ja palasin sitten jo palkkaamaan.

Sitten vein Janen autoon ja Jasu pääsi harjoittelemaan taas noutamista. Nyt minulla oli vaan pieni pallo mukana. Ensin pyysin Jasun istumaan ja vein pallon maahan muutaman metrin päähän. Vasta "hae pallo" -käskyllä, Jasu sai mennä hakemaan pallon. Ihan nätisti Jasu pysyi paikoillaan, vaikka vähän komensikin minua välillä. Otin eteenpäin lähetystäkin niin, että menin Jasun taakse ja annoin sitten luvan mennä hakemaan pallon. Aluksi Jasu oli noutoleikistä niin innoissaan, että olisi halunnut taistella kanssani pallosta. Mutta namin sai antamalla pallon nätisti käteeni. Sitten kun Jasu tajusi homman jujun, pallo palautui ihan nätisti. Lopuksi vaan heittelin palloa, niin että vapautin Jasun heti noutamaan. Kyllä jätkässä oli intoa! :D Ei ainakaan noutamisesta vauhtia puutu :D Hitsi, kun olisi ollut kamera ja kuvaaja mukana. Aurinko paistoi oikein hienosti ja Pyllerö oli niin onnellinen pallonsa kanssa :) Pitää joku päivä ottaa kuvausvermeet mukaan.

Vielä kotiin tullessa koiria odotti yllätys kun jäin suustani kiinni naapurin Haba-staffin omistajan kanssa. Siinä sitten koirat saivat peuhata pihassa 4kk pentusen kanssa oikein sydämensä kyllyydestä. Kylläpä oli hauvoilla väsy, kun päästiin lopulta kotiin :)