Seisomista ja pujottelua

Tällä viikolla ollaan harjoiteltu edelleen liikkeestä seisomista. Janen kanssa ollaan nyt semmoisessa vaiheessa, että pyrin opettamaan sitä seisomaan olin minä siihen nähden missä kohtaa vaan. Kävelen sinne sun tänne ja koira seuraa perässä. Sitten kun sanon sille "seiso" niin Jane pysähtyy, naksautan ja heitän sille namin. Maanantain treeneissä homma meni ihan hienosti. Torstaina ei niinkään hienosti. Silloin mulla oli käytössä flexi ja juoksuvyö, jotta Jane pystyi olemaan vähän niinkuin irrallaan. Mutta kenttä oli märkä ja lätäkköinen, joten neiti hienohelma ei ollut oikein innokkaalla tuulella. Oli vaikea naksauttaa seisomisesta, kun toinen vaan pomppii lätäköitten välissä ;)

Eilen päästiinkin sitten treenailemaan uuteen paikkaan. Meidän lähellä on jääkiekkokaukalo, josta nyt on jää lähestulkoon sulanut. Mentiin siis sinne Hennan, Artun ja Ulpun kanssa treenailemaan. Siellä kun voi pitää turvallisesti koiria irti. Janen kanssa treenattiin aluksi taas seisomista. Ja nythän se meni tosi hyvin, kun ei tarvinnut olla hihnassa. Kestoa vaan pitäisi pikku hiljaa alkaa lisäämään naksauttamalla vähän myöhemmin. Muutaman kerran jo sitä kokeilinkin ja Jane pysyi ihan nätisti paikoillaan. Jee. Seisomisesta tulee vielä tosi hyvä :)

Jasukin on treenannut seisomista Jeren kanssa ja edistynytkin siinä. Aluksi kun hommasta ei meinannut tulla mitään, kun jätkä vaan haisteli maata. Nyt Jasu keskittyy koko ajan tekemiseen. Jerellä on vaan vähän ollut koordinaatiovaikeuksia (niin kuin minullakin) naksuttimen, käskyn ja namin kanssa. Naksaus tulee vähän myöhässä, mutta eiköhän se siitä ala sujua pikku hiljaa. Homma kuitenkin edistyy koko ajan :)

Eilen treenattiin kaukalossa myös pujottelua. Jasu olisi tarkoitus saada nyt menemään kepeille ilman erityistä näyttämistä. Ja treenata pujottelua myös "väärältä puolelta". Nyt otettiin hommaan vielä vauhtia pallon kanssa. Aluksi pallo kiinnosti niin paljon, ettei voinut katsoa eteensä. Vielä jouduin vähän näyttämään ensimmäistä keppiväliä, mutta sen jälkeen Jasu suoritti hienosti itsenäisesti. En edes kulkenut koko ajan vierellä, vaan jäin keppien alkuun odottelemaan ja heitin sille pallon sieltä perään. Pallo toimi palkkana tosi hyvin ja onnistuin heittämään sen oikea-aikaisesti, kun pidin sitä melkein koko ajan valmiina kädessä. Vähän Jasun pujottelu on semmoista pompottamista. Aluksi se pomppi välien ohi, kun oli niin innoissaan. Mutta sitten kun se ymmärsi, miten pallon saa lentämään, homma meni tosi hyvin. En nyt varsinaisesti vielä voinut itse mennä "väärää puolta" (eli keppien vasenta puolta). Mutta pystyin tekemään takaaleikkauksen kuitenkin.

Janekin harjoitteli pujottelua. Aluksi mulla oli käytössä kosketuskeppi, mutta jätin sen hyvin pian pois. Janella kun on tapana koskea pujotellessa keppiin hampaillaan. Muuten se kyllä koskee ihan nätisti oikein. En tajua, mikä siinä mättää. Neiti vaan on niin innoissaan. Sitten siis naksauttelin vaan. Nyt Jane väläyttelee jo upeita irtoamisia kepeille ilman näyttöä :) Mutta sitten se taas menee ihan lukkoon ja jää tuijottamaan minua. Kahta väliä se ei vielä osaa mennä peräjälkeen. Naksautin sille aina kun se meni yhden välin ja odotin josko se menisi seuraavan.

Nyt kun treenailtiin sillein, että Jane oli irti, homma toimi vähän erilailla kuin alkeiskurssilla. Siellä kun koira oli aina hihnassa ja joku hihnan päässä pitelemässä, koiralle ei tavallaan edes annettu mahdollisuutta tehdä väärin. Mutta sehän on pakottamista! Nyt kun Jane oli irti, annoin sen itse oivaltaa mitä ollaan tekemässä. Jos se meni kepin väärältä puolen, kävelin vaan takaisin alkuun ja tehtiin uudestaan. Namin sai vain oikeasta tekemisestä. Uskon, että tällä tavalla pääsemme nopeammin tuloksiin kuin pakottamalla. Nyt vaan on haasteena saada Jane menemään kaksi väliä peräkkäin. Jos se joskus tekisi sen vahingossa, tulisi ihan ruhtinaallinen palkinto. Niin sen saisi kai toimimaan.

Nyt meillä on kyllä niin hieno treenipaikka, että pitää varmaan alkaa käydä siellä joka ilta :)