Mutta tässä nyt kuitenkin yhden sunnuntaipäivän ykkösluokan treenirata. Huisin pitkä, mutta ei kuitenkaan kamalan vaikea. Pari pahaa paikkaa siinä kuitenkin oli, että hylky olisi kyllä kisaratana tullut. Ja muutenkin Jasu on ollut maneesissa niin hajujen ihmeellisessä maailmassa, että ei olla oikein päästy kunnon suorituksiin. Kun koko ajan pitää olla vahtaamassa, että meinaako se lähteä haahuilemaan hajujen perässä. Siinä sitten oma keskittyminen herpaantuu ja homma menee vähän säheltämiseksi.
Koko radan vaikein kohta sattui heti ensimmäisen suoran loppuun. Ohjaaminen okserilta putken vaikeampaan päähän koitui todella monen kohtaloksi. Niin Jasukin näki putkesta pitkän hypyn jälkeen tietenkin sen väärän pään ja sujahti monta kertaa sinne. Otin sitten lelun avuksi ja palkkasin Jasun heti okserin jälkeen, jotta sain sen kääntymään oikeaan suuntaan. Saatiinhan me sitten hankala kohta lopulta kuntoon. Putken jälkeen minulle tulikin kiire juosta viidennelle esteelle (aita). Otin Jasun haltuun ja juoksin aitan ja muurin vasenta puolta. Ihan suht hyvin pääsimme tekemään kurvin aina 13. esteelle saakka. Sielläkin aidat 13. ja 14. meni nyt ihan hyvin, koska menin itse aitojen välistä ja tein valssin 15. aidalle. Siinä vaiheessa vaan jäin Jasusta jälkeen, joten piti palkata. Kouluttaja pyysi vielä ottamaan uudestaan renkaalta, jotta saisin valssini sujuvammaksi. Valssi onnistui paremmin ja pääsimme sitten jotakuinkin radan loppuun asti, mutta kepeillä piti korjata.
Lopuksi vielä hinkkasimme kepeille lähetystä niin, että Jasu tuli putkesta. Kouluttaja neuvoi palkkaamaan Jasun joka kerta ensimmäisen välin yhteydessä. Minulla oli hyvin aikaa tulla odottelemaan Jasua kepeille, niin että pidin kättä ja namia ensimmäisessä välissä. Kun Jasu onnistui menemään ensimmäisen välin oikein, annoin sille luvan jatkaa pujottelua. Homma meni ihan ok ja Jasu jatkoikin hienosti palkkaamisen jälkeen. Ekaa väliä vaan hinkkasimme aika monta kertaa, kun olin itse aika hukassa. Tämän tyyppinen "käsi vetää koiran ekasta välistä, niin että varmasti menee oikein" -ohjaaminen on minulle vielä aika uutta. Samaa harjoittelimme nyt viime sunnuntaina ihan vaan yhdellä keppivälillä. Koira voi tulla kepeille ihan mistä kulmasta vaan. Tärkeää on, ettei itse käännä missään välissä koiralle selkää ja "vetää" sen käsiliikkeellä ensimmäisten keppien välistä. Pujottelussa on oikeastaan kaksi erillistä estettä, mitä koiralle täytyy opettaa: se että ensimmäisten keppien välistä mennään tietyltä puolelta oli kulma mikä tahansa ja sitten itse pujotteluliike, joka jatkuu ensimmäisen välin jälkeen. Helppoa, mutta niin vaikeeta :D
Nyt muuten molemmat koirat pääsivät kesätreeniryhmiin. Jane pääsi jatko1-ryhmään ja Jasu jatkaa 1-luokan koukeroiden opettelua. Ehkä se haistelukin vähän vähenee, kun pääsemme ulos treenaamaan. Kiva päästä aloittelemaan hommaa Janenkin kanssa nyt kunnolla. En malta melkein odottaa ;) Treenit alkaa vapun jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti