Onnistumisia ja epäonnistumisia

Ehdinkin jo kotisivuille kuulumisiin hehkuttaa miten hienosti Janelta sujuu estehyppy :) Kouluttaja jopa sanoi, että siitä kiltti tuomari olisi voinut antaa 10 pistettä ja vähän ankarampi 9. Moitteet tuli omasta liikkeen korjaamisesta perusasennossa ja Janen liikahtamisesta seisomisessa. Mutta kyllä tuntui upealta, kun Jane osasi liikkeen jo niin hienosti. Seisominen on jo sillä tosi vahva ja myös hyppääminen. Perusasentoon tuloon kaipaisin vielä vähän tarkkuutta ja istumiseen liikkeen lopussa. Janehan ei oikeastaan vielä edes osaa kunnolla istua istu-käskyllä :D Pitää sitäkin treenailla.

No, mutta ei se hyppy vielä oikeastaan kovin hyvin sujunutkaan. Tai siis sinä päivänä sujui, mutta viikko eteenpäin homma kääntyi ihan päälaelleen. En saanut liikkeeseen tiheää palkkaamista, koska Jane ei nyt jäänyt seisomaan kunnolla ja odotutin sitä liian kauan. Kun namia ei tullut, neiti ehti turhautua. Sitten se alkoi hyppiä esteen yli ja meni murahtaen turhautuneesti maahan (kokeili sitten maahanmenoa, kun seisomisesta ei palkattu). Ja juuri oltiin vielä harjoiteltu häiriötreenissä muutama minuutti aikaisemmin istu-maahan-seiso -sulkeisia, joten sekin varmaan sekoitti neidin päätä. Joten eikun koira autoon ja miettimään uusia treenikuvioita. Nyt pitää palata asiassa taaksepäin ja palkata neitiä jonkin verran ihan vaan hyppäämisestä. No, nyt ollaan kyllä oltu aika laiskoja treenaamaan hyppyä. Pitää kokeilla miten se huomenna treeneissä sujuu. Aloitetaan helposta ainakin aluksi.

Mitä me sitten ollaan treenailtu.. Oikeastaan vähän kaikenlaista, vaikka niin ei pitäisi tehdä. Janen kanssa olen nyt harjoitellut seuraamista. Kokeilin sitä välillä kosketuskepinkin kanssa, mutta kepillä ei ilmeisesti ole vielä tarpeeksi kestoa. Hermo vaan meinasi mennä, kun homma ei ottanut sujuakseen. No, olen nyt vaan pyrkinyt sitten palkkaamaan Janea kun se liikkuu oikeassa paikassa vasemmalla puolellani katsekontaktissa. Olen myös kiinnittänyt huomiota omaan liikkumiseeni, että kävelen suoraan enkä vinoon (niin kuin minulla on usein tapana tehdä). Mielestäni seuraaminen on nyt parantunut. Palkkaan Janea edelleen välillä vasemmalla ja välillä oikealla kädellä. Niin se ei ala edistää tai jätättää. Ja nyt neiti on oppinut istumaan kun pysähdyn. Välillä kyllä palkkaan sen suoraan liikkeestä, ettei se ala jätättämään istumista odottaen.

Myös istu-maahan-seiso -sulkeisia ollaan jatkettu Janen kanssa. Nyt se alkaa jo oppia nousemaan maasta istumaan. Seisominen on tässä yhdistelmässä vielä vähän vaikeampi. Välillä se unohtaa, että mikä sana mihinkin liikkeeseen liittyi ja tekee väärin. Se on vähän huono homma, kun kokeilemalla saa sitten namin lopulta kun oikea liike sattuu kohdalle. Pitääpä huomenna kysellä neuvoja miten semmoisessa tilanteessa palkkaamisen kanssa pitäisi toimia. Pääsääntöisesti Jane kuitenkin muistaa oikein ja silloinkin kun se erehtyy, usein huomaan että se miettii: "ai hitsi, nyt mä tein väärin" :D Mutta jos tekee liian pitkää sarjaa, niin keskittyminen usein myös herpaantuu. Eli lyhyitä toistoja vaan.

Eilen opetin molemmat koirat myös koskemaan kosketusalustaan. Otan sen käyttöön agilityssä ainakin Janen kanssa heti kun päästään aloittamaan treenit. Kosketuskeppi ja vaaputin eivät agiradalla oikein toimineet. Tarvitsen siis alustan, joka pysäyttää tehokkaasti koiran liikkeen. Molemmat koirat oppivat koskemaan etutassuilla kosketusalustaan todella nopeasti naksuttimen avulla. Siihen meni ehkä pari minuuttia. Nyt pitää vaan lisätä kosketukselle kestoa.

Harjoiteltiin Muuramessa vanhempieni pihalla eilen myös pujottelua. Tökin neljä laskettelusauvaa nurmikkoon peräkkäin pujottelukepeiksi. Jasu pujotteli aluksi oikein hienosti, mutta sitten se lähti jonkun hajun perään. No, sain jätkän pyydystettyä ja kannoin sen rangaistukseksi eteiseen odottamaan siksi aikaa kun treenasin Janen kanssa. Taisi Jasu ottaa opikseen, kun oikein ulisi ja vaikersi yksin eteisessä :D Sitten se pujottelikin ihan nätisti taas, kun sai uuden yrityksen. Vastoin aikaisempia kotitreenejäni, nyt otin "tehokäsiohjauksen" käyttöön kepeille lähetyksessä. Tein kuivaharjoitteluja, että miten vedän oikean käden ensimmäisten keppien välistä, kun olen itse keppien oikealla puolella. Sitten taas kun olin keppien vasemmalla puolella vedin Jasun vasemmalla kädellä keppien välistä. Tosi vaikeaa selittää taas tähän kirjoittamalla, mutta nyt ainakin sain päähäni loogiset liikeradat taottua :D Ja Jasukin pujotteli hienosti! Ja niin, että minä menin "väärälläkin" puolella! Tarkoitus ei siis ole ohjata koiraa koko ajan kädellä pujottelussa, vaan vain ohjeistaa se menemään eka väli oikein. Lopun pujottelun se jo osaakin ihan itse. Kisoissa pitää ottaa tämä taktiikka ehdottomasti käyttöön. Se helpottaa vaikeista kulmista pujotteluun tuloa.

Janekin treenasi pujottelua. Palkinnoksi se sai aina pallon ja se riitti oikein hyvin :) Neiti osaa jo aika hyvin hakea ensimmäisen välin (Janelle en näytä vielä mitään käsimerkkiä, se saa oivaltaa asian itse ensin). Ihan pari kertaa se vaan yritti mennä kepin väärältä puolen. Mutta nyt edistystä tapahtui toisen pujotteluvälin kanssa. En heittänytkään nyt Janelle palkinnoksi palloa vielä ensimmäisestä välistä vaan vasta sitten, kun se meni toisenkin välin. Vähän se jäi minua vielä katselemaan, että missäs se pallo nyt viipyy, mutta päätti sitten kuitenkin kokeilla toistakin väliä. Hienoa! Neljä keppiä siis jo Janellakin plakkarissa. Tosin odottelun kun saisi vielä pois, niin olisi oikein hyvä :)