Maahanmenoa, maassa pysymistä ja peruuttamista

Nyt meidän tokoryhmään tuli vielä mukaan Henna ja Arttukin. Eli johan meillä on oikein kunnon russelioryhmä kasassa ;) Hyvin Arttu oli kuulemma selviytynyt ensimmäisistä harkoistaan. Tällä kertaa porukka jaettiin kahteen ryhmään. Minä, Jane, Anna ja Vieno oltiin samassa ryhmässä, joten en päässyt näkemään Hennan, Artun ja Jeren ja Jasun suorituksia.

Ensin tarkistimme viikkotehtävän tulokset. Aiheenahan viimeksi oli luokspäästävyys. Täytyy kyllä tunnustaa, että sitä liikettä ei treenattu kotona ollekaan. Janen kanssa olimme keskittyneet perusasennnon harjoitteluun. Luoksepäästävyys ei mennyt nyt ihan niin hyvin kuin viime viikolla. Jane pääsi säntäämään kohti ja tervehtimään lähestyvää henkilöä... Ups. Mutta pyysin sen taas uudestaan sivulle ja ihan nätisti liike meni loppuun asti, vaikka peräpää tuntui taas olevan vilkas ja istumapaikka pääsi vähän siirtymään. Jerellä ja Jasullakin oli liike mennyt kuulemma vähän huonommin kuin viime kerralla. Nyt hajut olivat kiinnostaneet Jasua, eikä se ollut malttanut oikein keskittyä.

Tämän viikon aiheena tokossa oli maahanmeno. Tarkoitus on nyt viikon aikana saada liikkeeseen lisää kestoa. Tavoitteena tällä kurssilla siis olisi saada koira menemään perusasennosta maahan ja pysymään paikoillaan niin pitkään, että ohjaaja voisi kävellä kentän toiseen päähän. Siinä onkin tavoitetta kylliksi. Ainakin Janelle ;)

Nyt kun maahanmenoa ei olla taas muutamaan viikkoon treenailtu, aloitettiin Janen kanssa ihan alkutekijöistä. Lähinnä oli tarkoitus vaan saada neiti pysymään hetken ajan makaamassa maassa. Pari kertaa pystyin jopa liikkumaan kaksi askelta taaksepäin ja palasin palkkaamaan takaisin. Kokeilin myös menisikö Jane perusasennosta maahan. Sitä se ei vielä hoksannut, joten käskin sen maahan vielä edessäni. Kouluttajalta saimme ohjeen, että viikon aikana liike pitäisi saada nopeammaksi. Ihan vaan toistamalla välillä pelkästään maahanmenoliikettä ilman kestoa. Jane kyllä osaa jo mennä aika vauhdikkaastikin maahan, mutta nyt se ei näköjään oikein enää muistanut liikettä. Ongelmana meillä on vaan lähinnä se maassa pysyminen. Jeren mukaan Jasulla ei ollut juuri mitään ongelmia maahanmenon ja siellä pysymisen kanssa (niin kuin arvelinkin). Jere oli mennyt noin hihnan mitan päähän Jasusta. Mutta myös Jere sai ohjeen treenata alasmenoliikettä nopeammaksi Jasun kanssa.

Toiseksi viikkoharjoitukseksi saimme peruuttamisen opettelun. Kouluttajan mukaan peruuttamaan voi opettaa muutamalla eri tavalla. Esim. opettaa koira peruuttamaan käsimerkistä odottamalla vain oikeaa liikesuuntaa tai luopumisen kautta. Liikettä voi vahvistaa heittämällä namin etujalkojen väliin, jolloin koira joutuu peruuttamaan enemmän. Myös käskyn voi alkaa littää liikkeeseen myöhemmin.

Nyt olemme muutaman päivän ajan harjoitelleet maahan menoa ja peruuttamista. Ongelmaksi maahanmenossa olen havainnut sen, että Jane monesti pomppaa ylös heti kun käteni liikahtaa kohti namipussia. Liikkeen täytyisi siis olla mahdollisimman huomaamaton. Kestoa olen lisännyt pikku hiljaa laskemalla. Viimeksi laskin kuuteen :D Jasu edelleen tekee liikkeen usein vähän hitaasti, kun se ei oikein taas tunnu muistavan, mitä "maahan" tarkoittaa.

Peruuttamisen opettaminen onkin sitten ollut paljon haastavampaa. Janen en ole juuri koskaan vapaaehtoisesti nähnyt peruuttavan, joten pitäisi keksiä keino, jolla sen saisi peruuttamaan. Ainut tilanne oikeastaan, missä Jane liikkuu taaksepäin, on sellainen tietty turhautumistilanne. Kun se ei esim. saa lelua tai namia, jonka se haluaa, se menee maahan ja alkaa kuristen pakittaa. Yritin saada tämän käytöksen toistumaan. Ihan aluksi kyllä kokeilin kouluttajamme neuvomalla tavalla luopumisen kautta. Mutta nyt kun olemme harjoitelleet luopumista aikaisemmin, Jane on oppinut jo katsomaan silmiin. Enää se ei siis tee rajumpaa perääntymisliikettä, minkä se teki aluksi. Se ei siis toiminut. Lisäksi nami oli tosi vaikea heittää sen jalkojen väliin. Sitten yritin saada aikaan sitä "turhautumisperuutusta ja kurinaa" ;) Otin ihan suosiolla vinkulelun käyttöön ja leikitin Janea ensin. Sitten otin lelun käteeni ja odotin mitä Jane tekee. Sehän tietty meni maahan ja istumaan ja tuijotti silmiin.. Niitä kun ollaan tässä aiemmin harjoiteltu. No, sitten piti alkaa vääntämään väkisin. Aloin ensin palkita Janea pelkästään seisomisesta, koska eihän peruuttaminen oikein onnistu maassa makaamalla. Sitten yritin heittää vingun aina sen mahan alle, kun neiti seisoi jaloillaan. Vaikka homma oli aikamoista säätöä, aloin kuitenkin monen toiston jälkeen huomata pientä kehitystä asiassa. Jane alkoi jo ottamaan muutamia peruutusaskelia! Aloin lisätä mukaan käskyn "pakki" ja hommahan alkoi toimia! Vingun heittäminen jalkojen väliin vaan oli tosi vaikeaa, koska väli on niin kapea ja Jane oppi ottamaan koppia. Usein vinku lensikin ihan jonnekin muualle, kuin jalkojen väliin. Mutta liikesuunta oli kuitenkin oikea. Nyt huomasin, että Janella alkoi olla jonkinlaista hajua käskystä ja liikkeen suunnasta. Eikun vaan lisää harjoitusta. Lopullinen liike tulisi olemaan sellainen, että kun otan vingun käteen ja sanon "pakki", Jane peruuttaa muutamia (5-10) askelia ja heitän sille vingun petään.

Jasukin harjoitteli tänään Jeren kanssa peruuttamista naksuttimen avulla. Ihan hyvin Jasukin tuntui liikkeen oppivan. Jasu kun peruuttaa usein automaattisesti kun ihminen kävelee sitä kohti. Naksulla Jere pystyi jo ihan hyvin kertomaan Jasulle, että liike oli oikea. Nyt ei Jeren tarvinnut välttämättä ottaa askelta, kun Jasu jo peruutti. Hyvä Jasu ja Jere!