Ei tullut vieläkään.. sitä viimeistä nollaa meinaa. Janen kanssa kisattiin lauantaina kaksi starttia Kotkassa. No, onpa nyt sentään kisakausi avattu. Ei tullut kovin häikäiseviä suorituksia. Treenaamisen puute kyllä näkyin selvästi tekemisessä. Pitäisi varmaan päästä treenaamaan useammin kuin kerran tai kaksi kuukaudessa ;) Jännitin taas ihan liikaa ja Janekin oli paikoin vähän pihalla.. Tosin itseäni saan kyllä syyttää kaikista virheistä. Janehan menee juuri niin kuin sitä ohjaa.
Tässä videokooste kisoista:
Ekalta radalta 10 virhepistettä, mutta päästiin kuitenkin alle ihanneajan :D Eka rima tippui, kun omaa liikettä ei ollut mihinkään suuntaan. Sitten kämmäsin pujotteluun ohjauksen. Janella oli aika kiire kepeille. Se ei korjannut linjaansa, vaikka yritin kääntää sitä parempaan kulmaan ennen keppejä. Sitten vielä ajoin Janen päälle, joten se painoi kakkosväliin (näin ainakin järkeilin asian videolta ;)). Sitten vielä ihan surkea takaaleikkaus A:lla, jossa Jane meinasi kääntyä takaisin. Noita pitäisi vaan harjoitella! ..kun vaan pääsisi treenaamaan..
Toka rata alkoi ihan hienosti, mutta loppu lässähti ihan täysin. Mutta jo heti alussa Jane luki harmillisesti väärän esteen, en vetänyt sitä tarpeeksi sivuun niin kuin oli tarkoitus. Lopussa sitten unohdin hakea Janen putkesta, ajauduin ihan liikaa eteenpäin ja näin ollen se meni muurin ohi. Sitten alkoi niin huvittaa koko kämmäily, että unohdin radankin ja vielä putkella hävitin koiran :D Ihan naurattaa koko toilailu!
Jotenkin tuota videota katsellessa vaan huomaa, että oma liikkuminen ei ollut nyt ihan sitä, mitä se joskus on ollut. Monessa kohtaa tein ihan turhia kaarroksia ja vein koiraa väärään suuntaan. Ja kamalan jäykkää oli liikkuminen muutenkin. Janen saisi kyllä tosi kovaankin vauhtiin, jos vaan menisin itse sujuvasti ja kovaa päättäväisesti kohti seuraavaa estettä. Putkista ulostuloja pitäisi harjoitella. Jane ei ihan vielä tajua, että mihin olen sijoittunut radalla. Vähän epävarmuutta siinä havaittavissa, mutta enpä kyllä tarpeeksi hyvin edes kertonut sijoittumisestani. Ja tokan radan lopussa ihan selkeästi menin jo liian kauas. Eli irtoamiset, putkesta tulemiset, pujotteluun menot.. mitä muuta vielä? Kyllä riittäisi treenattavaa meillä. Nyt kyllä palaa kosketusalustatkin vähäksi aikaa taas kontakteille. Jane pysähtyy ihan liian ylhäällä. Jane on siitä erilainen kuin Jasu, että se ei sovella mitään radalla, se tekee juuri niin kuin sille on opetettu. Mutta sitten kun se jonkun jutun osaa, se tekee tosi innolla ja aina oikein.
Mutta tosiaan, onpa nyt ainakin kisakausi korkattu. Toivottavasti seuraavat kisat menee jo paremmin ;)
tiistai 30. maaliskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti